Nicaragualaistoimittajien psyyke on kovilla

19 syys, 2019

Nicaraguan kriisissä on kuollut jo satoja ihmisiä, ja toimittajia on maanpaossa melkein satakunta. Yksi maassa sinnittelevistä on Tania López Rodríguez. Häirintä on repinyt hänet rikki.

Tania López Rodríguez. Kuva: Kimmo LehtonenNuoren toimittajan väsymys näkyy koko olemuksesta.

”En ole nukkunut hyvin viiteen yöhön”, hän sanoo lähes kaatuessaan tuoliin. Silmät alkavat tutkailla ympärillämme olevaa tilaa hermostuneesti.

Ne ovat viimeisen vuoden aikana nähneet paljon ikäviä asioita; väkivaltaa, verta, kuolleita, loukkaantuneita, pakokauhuisia ihmisiä ja suruunsa musertuvia äitejä.

Nicaraguan presidentti Daniel Ortegan autoritäärisen hallinnon vastaiset levottomuudet alkoivat viime vuoden keväällä pääkaupunki Managuassa ja ne levisivät nopeasti myös maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Leóniin, Tania López Rodríguezin kotikaupunkiin ja työmaalle.

Alusta lähtien Ortegan ajojahdin erityisenä kohteena ovat olleet kaduilla työtään tekevät uutisreportterit, kuvaajat ja mediat. Sen radioreportteri López Rodríguez sai myös tuta omassa nahassaan.

Häirintää, uhkailua ja vainoa

Leónissa sijaitseva Radio Darío tuikattiin tuleen protestien alkupäivinä. Sen ja muiden itsenäisten medioiden toimittajia estettiin fyysisesti tekemästä työtään, pahoinpideltiin kadulla ja uhkailtiin. Lähetyksiä oli aluksi mahdotonta saada eetteriin.

Tania López Rodríguez joutui muiden lailla puolisotilaallisten joukkioiden ja fanaattisten nuorsandinistien jatkuvan uhkailun ja vainon kohteeksi. Hänen tietokoneensa puhelimensa varastettiin, sosiaalisessa mediassa hänestä alettiin levittää tekaistuja juoruja.

”Mehän annettiin sun ymmärtää jo”, ”terroristi, vallankaappari, alkoholisti”, ”me nähtiin sut”, ”käyttäydyhän kunnolla, nainen.”

Tällaisia puheluja ja viestejä López Rodríguez on vuoden aikana saanut jatkuvalla syötöllä.

Työnteosta tuli kadulla äärimmäisen stressaavaa, ja vaarallista. Elämästä ylipäätään. Siitä huolimatta hän ei lopettanut hommia, vaikka lähes kaikki muut kollegat yksi toisensa jälkeen vetäytyivät ja ajautuivat viime vuoden aikana lopulta maanpakolaisiksi Costa Ricaan, Espanjaan, Yhdysvaltoihin.

Vapaaehtoisten tarjoamaa terapiaa

López Rodríguezin sisukkuudella on ollut hintansa. Yöunien menettämisen lisäksi jatkuva stressi ja pelkotila ovat repineet hänen hermonsa riekaleiksi. Myös hiukset lähtevät stressin seurauksena tukkoina päästä.

Hän käy nyt vapaaehtoisten psykologien tarjoamassa terapiassa, jota annetaan myös monille verisissä yhteenotoissa ja painostuksen alla traumatisoituneille opiskelijoille ja nuorille.

Katuhommiin tuli nyt välttämätön tauko. López Rodríguez kävi tilanteestaan keskusteluja kollegojen kanssa ja asiasta päätettiin yhdessä. Hänen on nyt saatava itsensä henkisesti ja fyysisesti kuntoon, vaikka reportterin mieli kadulle halajaakin.

Satoja kuolleita

Huhtikuun 2018 jälkeen Nicaraguan yhteiskunnallinen kriisi on Amerikan Ihmisoikeuskomissio CIDHin mukaan jättänyt jälkeensä 328 kuollutta. Jotkut nicaragualaiset järjestöt nostavat luvun vajaaseen kuuteensataan ja Ortegan hallitus puolestaan myöntää 200 kuollutta ”laittoman vallankaappausyrityksen” saldona. Kuolleista yksi on journalisti.

Daniel Ortegan hallinnon harjoittama poliittinen vaino, väkivalta ja ihmisoikeuksien loukkaukset ajoivat lisäksi yli 80 000 nicaragualaista maanpakoon viime vuonna, laskee YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Tänä vuonna pakolaisia ennustetaan tulevan ainakin 25 000 lisää.

”Nicaraguan vapaan median vastarinta – kansainvälisen lehdistön tuella – on ratkaisevan tärkeää, jotta maailma saa tietää diktatuurin rikokset ja yritykset peittää niiden jäljet”, kirjoittaa Nicaraguan tunnetuin journalisti Carlos F. Chamorro The New York Timesissa.

Lähes sata journalistia maanpaossa

Maan journalistikunnasta vajaa sata on joutunut lähtemään maanpakoon, laskee Violeta B. de Chamorron nimeä kantava journalismia edistävä säätiö tuoreessa raportissaan. Suurin osa heistä asuu nyt Carlos F. Chamorron lailla Costa Ricassa.

Vain muutama maanpakolaisjournalisteista on yrittänyt paluuta vuoden aikana, hekin huonolla menestyksellä. Parhaillaan tätä yrittää yhdeksän pakolaiskuukauden jälkeen kuun alussa maahan palannut Radio Daríon päätoimittaja Aníbal Toruño, joka on tulostaan lähtien ollut jatkuvan häirinnän ja uhkailun kohteena.

Chamorro-säätiön raportti listaa Ortegan viimeisen puolentoista vuoden ajalta yli tuhat eri tyyppistä hyökkäystä reporttereja, kuvaajia ja itsenäisiä tiedotusvälineitä kohtaan osana hallinnon pyrkimystä hiljentää demokratiaa, kansalaisoikeuksia ja sananvapautta vaativat kansalaistahot. Satakunta toimittajaa on ollut pidätettynä eri pituisia aikoja.

Kaiken kaikkiaan raportissa journalismia pidetään hyvin riskialttiina uravalintana tämän päivän Nicaraguassa.

Kaikesta huolimatta hyvää nicaragualaista journalismia kyetään kuitenkin tekemään edelleen sekä maan sisällä että ulkona.

”Itsenäisen median tärkein päätös maan nykyisessä tilanteessa ja vastarinnan osalta on se, että se jatkaa työtään ja tiedottamista kansalaisille, muistuttaa Vikesin kumppanimedia Onda Localin toimittaja Julio López.

Vikes tukee itsenäistä journalismia Nicaraguassa ja muualla Keski-Amerikassa. Voit tukea rohkeita tekijöitä meidän kanssamme.

Mitä mieltä olit tästä sisällöstä?

Lisää samasta aiheesta

Itä-AfrikkaJournalismi Keski-AmerikassaKestävä kehitys ja journalismiUutiset
Vikesin matka-avustuksen pilotointi onnistui tavoitteessaan, ja sen avulla tuotettiin neljä globaalia tietoisuutta edistävää juttua suomalaisiin merkkimedioihin

Vikesin matka-avustuksen pilotointi onnistui tavoitteessaan, ja sen avulla tuotettiin neljä globaalia tietoisuutta edistävää juttua suomalaisiin merkkimedioihin

Vikesin ensimmäinen toimittajille suunnattu matka-avustus jaettiin vuosi sitten, ja ensimmäiset avustuksen tuella tehdyt jutut on nyt julkaistu Maailman kuvalehdessä, Suomen Kuvalehdessä sekä Apu-lehdessä. Neljäs juttu ilmestyy vielä kevään kuluessa Demokraatti-lehdessä.
Matka-avustuksen saivat kuvajournalisti Anna Kuokkanen ja toimittaja-kirjailija Kristiina Markkanen sekä toimittaja-kirjailija Pasi Kivioja.