Suomella on pitkät perinteet lukutaidossa ja lehdistönvapaudessa, sanoi Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi VIkesin juhlaseminaarissa. Se voidaan myös menettää.
Kaius Niemi sanoi, että journalismista tulee tehdä tulevaisuuden kestävää. Kuva: Timo MielonenLehdistönvapaudesta puhutaan nyt enemmän kuin 10 vuotta sitten ja se on positiivista, totesi Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi Vikesin juhlaseminaarissa 12. marraskuuta.
”Usein järjestäytyneissä yhteiskunnissa ihmiset pitävät asioita itsestäänselvyyksinä. Lehdistönvapautta pidettiin itsestäänselvyytenä noin vuosiin 2008–2009 saakka. Todella harva toimittaja silloin edes tiesi, että Suomi on lehdistönvapausindeksin kärkimaa.”
Matka kärkeen perustuu vahvalle pohjalle. Lukemisella on pitkät perinteet Suomessa, Niemi muistutti. Perustukset valettiin jo 1500-luvun lukukinkereillä, kun naimisiin ei päässyt ilman alkeellista lukutaitoa. Sen pohjalle on rakennettu oppimisvelvollisuus.
”On häkellyttävää, että kun Suomi itsenäistyi, se oli ihan täysi kehitysmaa, mutta lukutaitoprosentti oli 97.”
”Lukutaito auttoi kansakuntaa kehittymään nopeasti”, Niemi sanoi.
Katso taltiointi Niemen puheesta alta.
Suomen pitkästä historiasta lukutaidon parissa pitäisi hänestä puhua enemmän.
”Jos olemme tietoisia siitä, olemme tietoisia myös siitä, mitä saatamme menettää.”
Lukemisesta puhutaan yleviä
Suomessa puhutaan puhujapöntöistä käsin ylpeästi lukemisesta ja siitä, että se on vastalääke hybridiuhille ja infosodankäynnille. Mutta kun tullaan arjen tasolle kouluihin ja perheisiin, asia ei olekaan niin selvä.
Vanhempien, isovanhempien ja sisarusten roolissa ei olla vielä maalissa.
Hyviä merkkejä on: Helsingin kirjamessuilla oli tänä vuonna selvästi enemmän lapsia ja nuoria kuin ennen, ja keskustakirjasto Oodi vetää väkeä. Tilastoissa lasten ja nuorten lukeminen on kuitenkin mennyt alaspäin.
Kaius Niemi jutteli vuosi takaperin kasvatustieteilijöiden Hannu Salmen ja Helena Thunebergin kanssa, ja nämä olivat todenneet, että Pisa-tutkimusten lukutaitomittarit ovat laskeneet Suomessa yhtä jalkaa Aku Ankan levikin kanssa viimeiset 15 vuotta.
Niemi pitää huolestuttavana, että lukemiseen käytetty aika laskee ja samalla lukemisen lähteitä on vähemmän.
”Tiedetään, että kun lukeminen vähenee, se vaikuttaa suoraan myös luetun ymmärtämiseen.”
Äidinkielen opettajien liitto huomautti pari vuotta sitten, että lukemisen väheneminen lisää yhteiskunnan epätasa-arvoisuutta. Liitto on myös huomauttanut, että lukemisen lasku lisää syrjäytymistä, mikä tulee loppupeleissä kalliiksi yhteiskunnalle.
”Lukemisen väheneminen vähentää medialukutaitoa, se vähentää kykyä olla lähdekriittinen ja se myös vähentää kykyä ihmisten väliseen kanssakäymiseen”, Niemi sanoi.
”Lukeminen taas lisää yleistietoa, kehittää ajattelua ja keskittymiskykyä.”
Nuoret aikuiset lukevat, pojat eivät
Kaius Niemi pohti, eletäänkö Suomessa nyt keskellä historiallista koetta, jota ei huomata.
Helsingin Sanomien statistiikasta nähdään, että suuri joukko nuoria aikuisia lukee faktapohjaisia uutisia ja pitkiä juttuja, ja 25–40-vuotiaat ovat myös valmiita maksamaan laadukkaasta tiedosta.
Mutta samaan aikaan näyttää siltä, että peruskoulussa, etenkin poikien keskuudessa, saattaa kasvaa ensimmäinen sukupolvi, joka keskittyy ensimmäisestä koululuokasta alkaen kännykällä pelaamiseen. Jääkö aikaa minkäänlaiselle lukemiselle, Niemi kysyi.
”Onko meillä 15 vuoden päästä sukupolvi, joka ei oikeastaan osaa lukea?”
Syy ei ole lapsissa, Niemi sanoi. Lapset näkevät kotona, kuinka vanhemmat ovat kiinni omissa kännyköissään. Vaikka puhelimista luettaisiin esimerkiksi hyvää journalismia, lapsi näkee, että kaikki muutkin ovat kännyköissään kiinni.
Aikuisilta, Niemi mukaan lukien, on lukuisten keskeytysten avulla varastettu keskittymiskyky.
”Olemmeko me ensimmäinen ikäpolvi, joka on ongelmissa, emmekä vain näe sitä?”
Myös isovanhempien sukupolvesta on syytä olla huolissaan.
”Minun äitini sukupolvi on todella digitaalisesti lukutaidotonta. Heitä voi ohjailla mihin vain. Omalle äidilleni sanon, että lue Helsingin Sanomia tai katso Yleä”, Niemi naurahti.
Ratkaisuja muotoilusta tarinankerrontaan
Erilaisia ratkaisuja on olemassa, Kaius Niemi sanoi. Journalismin pitää olla tulevaisuuden kestävää.
Usein ratkaisuksi tarjotaan valtamedian läpinäkyvyyttä. Niemen mukaan siitä on puhuttu pitkään, mutta edistystä on nähty vähänlaisesti.
Toinen asia, johon kiinnittää huomiota, on muotoilu: miten digitaalisessa ympäristössä sisältö sijoitellaan suhteessa muuhun.
”Me olemme kivikaudella siinä, miten tiedonpalaset asetellaan ymmärrettävällä tavalla”, hän sanoi.
”On virta artikkeleita, joita ei ole sijoiteltu koherentisti.”
Edes itsestäänselvyyksiä ei usein oteta huomioon – lukija ei välttämättä tiedä, onko teksti uutinen, kolumni, pääkirjoitus vai mikä.
Ja jotta nuorempaa sukupolvea saataisiin innostettua, pitäisi keskittyä houkuttelevaan tarinankerrontaan paljon enemmän kuin nyt.
”Jos ei ole houkutusta, ei ole lukemista.”
Jos on kiinnostavaa luettavaa, lapset lukevat – esimerkiksi suosittua Minecraft-peliä käsittelevät kirjat ovat monelle mieluisia.
”Kyse on sisällöstä ja siitä, miten se välitetään niin, että nuorempia kiinnostaa”, Niemi sanoi.
