Ilmastonmuutos Myanmarissa – katso koko dokumentti ja lue ohjaajan mietteet

4 kesä, 2019

Ilmastonmuutos ja sananvapaus puhuttivat Maailma kylässä -festivaaleilla. Vikes järjesti elokuvanäytöksen, ja koko dokumentin voi katsoa nyt myös verkossa.

Riikka Laatu, Khin Myanmar, Kii Runsten ja Timo Kuronen. Kuva: Timo MielonenMaailma kylässä -festareilla nähtiin lauantaina 25. toukokuuta myanmarilainen dokumentti Warmer Days – Myanmar in the Age of Climate Change.

Sen on tuottanut Vikesin pitkäaikainen kumppani Yangon Film School, ja elokuvan ohjaaja Khin Myanmar oli paikalla Helsingissä.

Koko elokuva löytyy myös Youtubesta, sen voi nähdä alla.

”Tämä leffa herätti minut”, sanoi ohjaaja Khin Myanmar elokuvan jälkeen. ”En aiemmin juuri välittänyt ilmastonmuutoksesta, mutta kuvauspaikoilla shokeerauduin.”

Hänestä oli sydäntä särkevää nähdä esimerkiksi, kuinka ennen kaivojen avulla pärjänneet ihmiset maaseudulla joutuivat nykyään ostamaan juomavetensä.

Warmer Days on näytetty Myanmarissa televisiossa, ja ohjaaja on saanut paljon positiivista palautetta ihmisiltä. Khin Myanmar on aiemmin tehnyt lähinnä tunteellisempia dokumenttielokuvia, mutta jatkossa hän aikoo tehdä myös opettavaisia, journalistisia dokumentteja yhteiskunnallisista asioista.

”Seuraavaksi haluaisin tehdä ilmastonmuutoksesta kertovan dokumentin lapsille”, Myanmar sanoo.

Warmer Daysin kaltainen televisiomainen kerronta oli hänestä vaikeaa.

”Dokumentaristina olen yleensä keskittynyt tunteisiin ja flowhun, en niinkään asiasisältöihin. Siksikin tätä elokuvaa oli opettavaista tehdä.”

Viime vuosina vapaudet kaventuneet

Keskustelua juontanut Kii Runsten Toimittajat ilman rajoja -järjestöstä kysyi, saako Myanmarissa kuvata ja sanoa nykyään vapaasti mitä vain.

”Vähitellen on vapaampaa”, Khin Myanmar sanoi.

Ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä voi kertoa vapaasti, mutta esimerkiksi sisällissodasta tai Rakhinen konfliktista eli rohingya-kansan vainoamisesta ei.

Paikalla ollut Suomen Myanmarin-suurlähettiläs Riikka Laatu sanoi, että vuonna 2008 maata koetelleen Nargis-myrskyn jälkeen Myanmar alkoi avautua melkein pakosta.

Vuonna 2010 Myanmarissa järjestettiin vaalit, jonka jälkeen maahan on tullut vähitellen demokratiaa.

”Kaksi viime vuotta on sitten otettu takapakkia”, Laatu sanoi.

Viime vuosien sananvapauden rajoitusten syitä on hänestä vaikeaa analysoida. Yksi on luultavasti rohingya-kriisi ja sen saama kansainvälinen huomio.

”Se on saanut jotkut ajattelemaan, että ehkä suljettu yhteiskunta olisi sittenkin parempi.”

Toinen syy on hänen mukaansa se, että valtaan on noussut paljon kokemattomia siviilejä.

”Silti sananvapauden tila Myanmarissa on parempi Kiinassa tai Vietnamissa. Eli se ei sentään ole pahin alueella.”

Myanmar voisi välttää naapurien virheitä

Suomi tukee Myanmarin demokratisoitumista ja esimerkiksi metsähankkeita. Paikalla on myös kansalaisjärjestöjä kuten Vikes ja Siemenpuu.

Elokuvan teeman mukaisesti ilmastonmuutos on tärkeä haaste Myanmarille ja siellä toimiville järjestöille.

”Ilmastotyötä pitää tehdä ruohonjuurilla, jotta ihmiset haluavat jatkaa hankkeita rahoituksen jälkeen”, sanoi Siemenpuu-säätiön Timo Kuronen. Myös poliittista päätöksentekoa maassa sekä ulkopuolista tukea tarvitaan.

Siemenpuulla on kaksi paikallista kumppania, jotka toimivat energiasektorilla Myanmarissa. Kurosen mukaan Myanmar voisi välttää monien naapurimaidensa virheitä.

”Myanmarissa ei ole suuria hiilihankkeita tai megapatoja, niin kuin monissa muissa alueen maissa. Meidän kumppanimme puhuvat kestävien energiaratkaisujen puolesta. Aurinkoa siellä riittää, joten aurinkoenergia olisi hyvä ratkaisu”, Kuronen sanoi.

Hän kertoi myös, että myanmarilaisille metsät ovat tärkeitä, jopa tärkeämpiä kuin suomalaisille.

”Me suomalaiset saamme metsistä marjoja ja sieniä, ja myanmarilaisille metsä tarjoaa vielä enemmän syötäviä ja muita hyötykasveja. Spirituaalisesti metsä on heille myös hyvin tärkeä.”

Khin Myanmar oli samaa mieltä.

”Metsät suojelevat meitä monella tavalla. Me rakastamme puita ja luontoa. Jos emme rakasta luontoa, luonto tarjoilee meille pahoja asioita. Ja siksi me nyt kärsimme.”

Vikes on tukenut Yangonin elokuvakoulua sen alusta alkaen. Nyt koulu pyrkii itsenäistymään. Voit tukea myanmarilaisia elokuvantekijöitä täällä. Uutista on korjattu 10.6.2019, Nargis-myrskyn vuosiluku oli ilmoitettu väärin vuoteen 2009.

Mitä mieltä olit tästä sisällöstä?

Lisää samasta aiheesta