Öljy on Nigerian suurin ympäristöongelma

Julkaistu heinäkuu 6, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Timo Sipola

”Öljyntuotanto Nigerjoen suistossa ja sen edustan merialueella on aiheuttanut Nigerialle paljon enemmän haittaa kuin hyötyä.”                  Nnimmo Bassey

Nigerjoen suistoalueen ympäristöjournalismin kurssin osanottajat vierailivat kurssin päätteeksi läheisessä Ubejin kylässä tutustumassa öljynjalostamon aiheuttamiin ympäristötuhoihin.

kuva: Timo Sipola

Vikesin kanssa ympäristöjournalismin koulutushanketta Nigeriassa vetävän Environmental Rights Action ‑järjestön (ERA) johtajan Nnimmo Basseyn tiivis analyysi öljyteollisuuden merkityksestä on karu.

Basseyn mielestä Nigeriassa pitäisi kokonaan luopua uusien öljylähteiden etsimisestä ja sen sijaan tulisi pyrkiä saattamaan nykyinen öljybisnes lailliselle pohjalle.

Laiton öljyntuotanto on Nigeriassa yhtä suurta kuin laillinen tuotanto. Kyseessä on monimutkainen vyyhti, jossa on mukana öljy-yhtiöiden väkeä, johtavia poliitikkoja ja liikemiehiä sekä öljytuotantoalueella yhä toimivia aseellisia ryhmiä.

”Sinänsä hyvää ympäristölainsäädäntöä tai edes eri oikeusasteiden ympäristökysymyksissä ja kiista-asioissa tekemiä päätöksiä ei noudateta. Lain valvonta on näiltä osin lähes olematonta”, kertoo Bassey.

Öljyteollisuuden aiheuttamiin ongelmiin suhtaudutaan leväperäisesti osittain sen vuoksi, että öljy-yhtiöt ovat valtioon ja sen voimavaroihin verrattuna resursseiltaan ja vaikutusvallaltaan ylivoimaisia.

ERA pyrkiikin tukemaan Nigerjoen suistoalueen asukasryhmiä peräämään oikeuksiaan ulkomaiden oikeusistuimissa. Nigeriassa toimivien öljy-yhtiöiden aiheuttamista ympäristötuhoista on nostettu kanteita niissä maissa, joissa yhtiöillä on päämajansa.

* * *

Warrin kaupungissa Nigerian öljyalueella järjestettiin huhtikuussa koulutussessio, johon osallistui 13 toimittajaa lähinnä Deltan ja Edon osavaltioista sekä kolme norjalaista opiskelijanuorta, jotka olivat samaan aikaan ERA:n vieraina.

Omassa alustuksessani kerroin Ympäristötoimittajat ry:n toiminnasta Suomessa ja Barents Press International ‑toimittajaverkoston ympäristöasioita koskevasta toiminnasta.

Toisessa alustuksessani hahmottelin toimituksellisen työn tekemistä vaikeissa ympäristöoloissa. Suomalaisen toimittajan vaikeat ympäristöolot ovat tosin aika kaukana nigerialaisen kollegan vastaavista, jollei puhuta työskentelystä Venäjällä tai muualla vastaavissa oloissa.

Suomen osalta eniten tuntui kiinnostavan ympäristötoimittajien yhdistyksen rahoitus, ja Venäjällä toimittajantyön samanlainen hengenvaarallinen luonne kuin Nigeriassa. Mahdollisuus yhteistyöhön sekä hallituksen, viranomaisten että yritysten kanssa herätti kurssilaisissa sekä kummastusta että kiinnostusta. Kysymyksiä tehtiin muun muassa toimittajien ja poliitikkojen suhteista, työn kiireellisyydestä ja mahdollisuudesta paneutua vaikeisiin kysymyksiin sekä median omistusrakenteesta Suomessa ja teollisuuden mediasuhteista Suomessa.

Norjan nuorsosialisteja edustava Simon Strumse toi tilaisuuteen mielenkiintoisen lisän kertomalla, miten Norjassa öljystä on saatu vaurautta ja hyötyä koko kansalle aivan toisella tavalla kuin Nigeriassa.

* * *

Journalismin, myös ympäristöjournalismin, haasteet ovat Nigeriassa paljon suurempia kuin Euroopassa.

Tunnettu nigerialainen toimittaja Ibiba Don Pedro totesi Nigerian keskeisimpien ympäristöongelmien liittyvän ilmastonmuutokseen ja kemianteollisuuteen.

Don Pedro työskentelee Port Harcourtissa National Point ‑viikkolehden päätoimittajana. Lehti on toimituksen työntekijöiden omistama ja pohjautuu pitkälti henkilökohtaiseen aktivismiin. Lehden painosmäärä on 3 000, eikä siinä juuri ole mainoksia.

Don Pedron mukaan työturvallisuus on heikko kaikkialla Nigerin deltan alueella. Ja erityisen heikko tietenkin toimittajille, jotka nostavat esiin epäkohtia.

Don Pedro on kuitenkin tyytyväinen työhönsä ympäristö-, demokratia- ja kansalaisoikeuskysymyksiin paneutuvan lehden päätoimittajana.

”Tunnen olevani kotona ja haluan kertoa paikallisten ihmisten elämästä ja siihen vaikuttavista asioista. Jos en pitäisi tästä, työskentelisin isoille öljy-yhtiöille, sellaistakin on tarjottu. Olen tietoinen vaaroista, mutta tätä minä kuitenkin haluan tehdä”, sanoo Don Pedro.

Varapäätoimittaja Wale Fatade 234Next-lehdestä korostaa, että ympäristöasioista raportoiminen edellyttää tutkimustiedon syvällistä ymmärtämistä.

”Nigeriassa toimittajilla ei useimmiten ole tällaista tietämyksen tasoa”, toteaa Fatade.

Don Pedron samoin kuin Fataden suhde journalismiin on kuin oppikirjasta. Molemmat kokevat tekevänsä unelmatyötään, ja molempien suhdetta journalismiin voi kuvata intohimoiseksi.

He ovat tehtävälleen omistautuneita ja hyvin sitoutuneita yleisöönsä. Molemmat korostavat myös ympäristökoulutuksen ja ylipäänsä tiedollisen koulutuksen tarvetta nigerialaisten toimittajien keskuudessa.

* * *

Toisena varsinaisena koulutuspäivänä tutustuttiin läheiseen Ubejin kylään, joka sijaitsee aivan Nigerian valtion omistaman öljynjalostamon naapurissa.

Vierailu oli erittäin avartava. 20 000 asukkaan ”kylän” kaikki perinteiset elinkeinot on käytännössä tuhottu. Öljynjalostamon kaasunpoltto on pilannut hengitysilman. Öljyvuodot ovat tuhonneet lähivesistöt, joissa aiemmin harjoitettiin kalastusta. Jalostamosta maaperään karannut kaasukondensaatti on myrkyttänyt kylän pohjavedet. Pohjavesien tilasta saatiin myös asiantuntijaryhmän laatima raportti.

Vierailun jälkeen käsiteltiin ryhmätyönä Ubejin kylän tilannetta ja mitä sille olisi journalismin keinoin tehtävissä. Ongelman ratkaisu ja keskustelu eivät mitenkään olennaisesti poikenneet Suomessa vastaavassa tilanteessa tapahtuvasta.

Kirjoittaja on pohjoissuomalainen ympäristötoimittaja. Hän oli kouluttajana Vikesin ympäristöjournalismin kurssilla Warrissa Nigeriassa huhtikuussa 2010.

Filed under: Hankkeet, Nigeria | Kommentit poissa käytöstä

Hae Vikesin uusi esite verkosta

Julkaistu kesäkuu 10, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Esite 2010Lataa Vikesin uusi esite (pdf 579kb) Journalistiliiton sivuilta. Tulosta kaksipuolisena värikopiona ja jaa kokouksessa tai työpaikalla. Tulosta aukeama A3-koossa ja laita ilmoitustaululle.

Filed under: Hankkeet, Vikes-uutisia | Jätä kommentti »

Notes from Palestine

Julkaistu kesäkuu 1, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Notes from Palestine on DIAK viestinnän opiskelijoiden  Sonja Hyppäsen ja Eero Mäntymaan kokeellinen verkkodokumentaari ja opinnäytetyö. Se on toteutettu osana Vikesin, Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) ja Betlehemin yliopiston yhteistyötä Palestiinalaisalueilla.

Notes from Palestine koostuu pienistä videodokumenteista jotka on kuvattu Palestiinassa syksyllä 2009 opiskelijavaihdon aikana. Sen tavoite on esittää pieniä paloja arjesta ja elämästä palestiinalaisalueilla, välähdyksiä joita emme näe uutisissa.

Notes from Palestine on myös dokumentti kulttuurista ja musiikista, sen merkityksestä osana arkea. Dokumentin musiikista vastaa palestiinalainen Jadal. Dokumentti toteutettiin verkkopäiväkirjan muodossa maalis-huhtikuussa  2010, julkaisemalla tarinat pala palalta verkossa.

www.notesfrompalestine.org

Filed under: Palestiina | Kommentit poissa käytöstä

Varainhankinnasta puhuttiin vuosikokouksessa

Julkaistu toukokuu 6, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Hyviä kehitysprojekteja riittää, niiden omarahoituksen kerääminen puhutti journalistien solidaarisuusjärjestön vuosikokouksessa.

Projektien ja hallinnon rahoitus puhutti edustajia Viestintä ja kehitys –säätiön (Vikes) valtuuskunnan vuosikokouksessa keskiviikkona Helsingissä.

- Hyviä sananvapautta ja journalistien ammattiaitoa ja asemaa parantavia projekteja on eri puolilla maailmaa tarjolla paljon, mutta niiden ja Vikesin hallinnon rahoittamiseen tarvitaan rahaa kertoi Vikesin toiminnanjohtaja, freelance-toimittaja Marjut Helminen.

Viisi vuotta sitten toimintansa aloittanut Vikes on nopeasti noussut keskikokoiseksi kehitysyhteistyöjärjestöksi, jolla on hankkeita yli 10 maassa ja puolen miljoonan euron vuosibudjetti

Hankkeiden suurin tukija on ulkoministeriö, joka kuitenkin edellyttää 15% omarahoitusosuutta.

- Omaa rahoitusta tarvitaan vuodessa lähes 100 000,- euroa, josta osa voidaan kattaa vapaaehtoistyöllä. Suurin omarahoituksen lähde on Journalistiliiton solidaarisuusrahasto, josta hankkeita rahoitetaan vuosittain lähes 30.000,- eurolla. Loput yritetään kerätä tukena taustayhteisöiltä, mediataloilta ja muilta mahdollisilta tukijoilta, sanoi Helminen.

Viime syksynä Vikes aloitti taiteilija Henrik Tikkasen grafiikan myynnin hankkeiden tukemiseksi. Tauluja on ehditty myydä muutamille mediataloille ja tukijoille, mutta muita varainhankinnan muotoja tarvitaan ja niitä ideoitiin myös valtuuskunnan vuosikokouksessa.

Yhtenä mahdollisena rahoituslähteenä nousi esiin Ylen hyvä –säätiö, jonka varainkeruun hyväksi iso määrä Journalistiliiton jäseniä tekee paljon vapaaehtoistyötä vuosittain ”nenäpäinän” aikana.

- Me voisimme vaatia, että pieni osa näistä varoista annetaan myös journalistien omille eli Vikesin kehitysyhteistyöhankkeille, esitti kokouksessa Tuike Alitalo.

- Joka tapauksessa Vikesin taustayhteisöjä pyydetään jatkuvasti tukemaan hanketoimintaa. Olisi hienoa jos Journalistiliitonkin yhdistykset voisivat kutsua Vikesin edustajan kertomaan solidaarisuustoiminnasta ja säännöllisesti budjetoida tukea Vikesin hankkeille, sanoi Helminen.

Vikesin hankkeista esiteltiin tällä kertaa Suomen IPS:n kanssa tehty uraauurtava Kulmakivi-hanke, jolla on luotu opinto-ohjelmat ja sosiaalisen median avulla käytännönläheistä yhteistyötä suomalaisten ja afrikkalaisten journalisminkoulutuslaitosten välille. Hanketta esitteli Tuike Alitalo. Lisätietoja www.kulmakivi.org ja www.kulmakivi.ning.com

Valtuuskunta valitsi Vikesin puheenjohtajaksi jatkokaudelle Journalistiliiton kv-asiamies Juha Rekolan ja valtuuskunnan puheenjohtajaksi edelleen päätoimittaja Elina Grundströmin.

Filed under: Tapahtumia ja tilaisuuksia, Vikes-uutisia | Jätä kommentti »

Uusia hankkeita vuodelle 2010

Julkaistu tammikuu 8, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Vikes sai vuodenvaihteessa ulkoministeriöltä päätöksiä uusien hankkeiden rahoituksesta vuonna 2010.

Kokonaan uusia hankkeita ovat tutkivan journalismin tukihanke Nepalissa ja yhteisömediahanke Mtwara-Lindin provinssissa Tansaniassa. Nicaraguassa erinomaisesti menestynyt Karibianmeren alueen freelancereiden verkoston tukihanke sai kahden vuoden jatkorahoituksen. Keski-Aasiassa sananvapaustyötä jatketaan yhdessä kansainvälisen sananvapausverkosto Ifexin kanssa.

Vikesin vanhoista yhteistyöhankkeista jatkuu mediaosaamisen kehittämishanke Palestiinassa yhdessä DIAK:in kanssa. Keski-Aasian journalistien ammattiliittojen rakennustyö jatkuu vielä vuoden, Namibian median itsesääntelyä, tansanialaisten toimittajien internet-koulutusta ja nigerialaisten ympäristötoimittajien kursseja sekä riippumattomien dokumentintekijöiden Yangon Film Schoolia Burma/Myanmarissa tuetaan vielä alkaneenvuoden ajan.

Lähialueyhteistyön hankepäätökset Venäjälle saadaan myöhemmin.

Vikesin hankkeiden vuosibudjetti on hieman yli puoli miljoonaa euroa. Ulkoministeriö rahoittaa 85 prosenttia ja loput Vikes kerää itse eri lähteistä, rahankeräyksin ja myymällä taidegrafiikkaa. Hankkeita tuetaan myös Journalistiliiton solidaarisuusrahastosta.

Tukitili:Sampo 800014-71350307

Keräyslupa ESLH-2009-07939/Tu-52

Filed under: Hankkeet, Vikes-uutisia | Jätä kommentti »

Nicaraguan syrjäseuduilla pantiin pystyyn tv-kanava suomalaisten avulla.

Julkaistu tammikuu 8, 2010 kirjoittanut vikesfinland

Journalisti 18/2009 • 22.10.2009

Kimmo Lehtonen

”Buenas noches, tihmia yamni, good evening.”

Näin alkoi Nicaraguan ensimmäinen suora kolmikielinen television uutislähetys, espanjaksi, miskitoksi ja kreoliksi.

Lähestys oli monella tapaa historiallinen. Se lähetettiin Bilwin kaupungista, Nicaraguan pohjoiselta autonomiselta alueelta. Nicaragualainen media on keskittynyt lähes yksinomaan pääkaupunki Managuaan.

Bilwissä tämän vuoden alussa toimintansa aloittanut Canal 7 syntyi paikallisten toimittajien aloitteesta. He onnistuivat neuvottelemaan paikallisen kaapeliverkkoyhtiön kanssa yhden kanavan käyttöoikeudet itselleen edullisesti muutaman kuukauden kokeilujakson ajaksi.

Kaapeliyhtiö Bilwinet tarjosi Canal 7:lle ilmaisen kaapeliyhteyden vaalien ääntenlaskupaikalle.

Apua tuli myös Suomesta. Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes antoi logistiikkapua ja vei paikalle asiantuntijan, joka avusti vaaliviikonlopun lähetysten tuotantosuunnittelussa.

”Ammatillisen osaamisen laajentamiselle Nicaraguassa on tarvetta ja kysyntää. Maasta löytyy myös runsaasti aiheita hyville tv-dokumenteille”, sanoo kouluttajaksi saapunut Pertti Pesonen, Yleisradion toimittaja, joka on vieraillut Nicaraguassa monta kertaa 1980-luvulta lähtien.

Pesosen reseptit nicaragualaisille ovat selkeät: Lisää väkeä, lisää rahaa ja parempi kalusto. Ja lisää ammattitaitoa.

Vikesin hanke Nicaraguassa alkoi jo puolitoista vuotta sitten tv-toimittajien peruskoulutuksella. Työpajoissa paikalliset toimittajat ovat tehneet dokumentteja muun muassa hurrikaani Felixin tuhojen jälkihoidosta sekä Bluefieldsin lahden ekologisesta kriisistä. Vikesin tuen avulla tuotettuja dokumentteja on esitetty maan katsotuimmassa ajankohtaisohjelmassa Esta Semana.

Hankkeessa ovat mukana tv-toimittajien lisäksi myös autonomisten alueiden radiotoimittajat. Heille on järjestetty viisi työpajaa, joihin on osallistunut yhteensä 36 toimittajaa, kymmenestä eri kunnasta.

Canal 7:n tulevaisuus on avoin. Toiminta pitäisi kyetä rahoittamaan paikallisen mainosrahan turvin. Markkinat yksityissektorilla ovat hyvin rajalliset. Mutta muitakin mahdollisuuksia on: Vikesin avustamana Canal 7 on käynyt mm. keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista YK:n väestörahaston UNFPAn kanssa, jolla on käynnissä mittavia tiedotushankkeita alueella.

”Kaikki munat on nyt laitettu yhteen koriin. Olemme päättäneet taistella, että tämä ei jää pelkäksi yritykseksi”, sanoo kanavan ykkösankkuri Jerry López. Hän juonsi aiemmin yhtä Bilwin kaapeliohjelmien katsotuinta talkshowta.

Rahavirtojen löytämisen lisäksi kanavan tulisi myös virallistaa asemansa, hankkia rekisteröinti ja muut pakolliset luvat sekä solmia Bilwinetin kanssa vuokrasopimus pidemmäksi ajaksi.

Siinä riittää pelkkää paperisotaa kuukausiksi eteenpäin.

Filed under: Nicaragua | Jätä kommentti »

Ympäristöjournalismi yleistyy Nigeriassa

Julkaistu joulukuu 31, 2009 kirjoittanut vikesfinland

Ympäristöjournalismin kurssin osanottajat ryhmäkuvassa Port Harcourtissa

Teksti ja kuvat: Kari Rissa

”Kriittisten ympäristöjuttujen määrä lehdissä on selvästi kasvanut. Pyrimme yhä enemmän liittämään ympäristönäkökulman mukaan myös yritystoimintaa ja maataloutta koskeviin juttuihin”, toteaa Financial Standard ‑lehden toimittaja Ugochukwu Chimeziri.

Ympäristöasiat ovat alkaneet kiinnostaa toimittajia Nigeriassa yhä enemmän. Useimmilta toimittajilta puuttuu kuitenkin riittävä perustieto ympäristöasioista.

Viestintä ja kehitys ‑säätiö Vikes toteuttaa Nigeriassa kolmivuotista hanketta, jolla pyritään nostamaan paikallisten toimittajien tiedon ja osaamisen tasoa ympäristöjournalismissa.

Toimittajien ympäristökurssitus alkoi keväällä 2009 kolmipäiväisellä koulutustilaisuudella Lagosissa. Toinen koulutustilaisuus järjestettiin syyskuussa Port Harcourtissa. Ensimmäisen vuoden kursseille on osallistunut yhteensä 30 journalistia.

Kursseja on luvassa vielä neljä lisää vuosina 2010 ja 2011.

Toimittajakurssien käytännön järjestäjänä Nigeriassa toimii Environmental Rights Action ‑järjestö (ERA).

Ympäristöjournalismin haasteet Nigeriassa

Kaasun loimutus on öljyntuotannon pahin yksittäinen ympäristöongelma Nigeriassa.

Ympäristöjournalismin haasteet ovat Nigeriassa suurempia kuin meillä täällä Suomessa: tietoa ei saa helposti, tilastot ovat useimmiten salaisia, yritykset vahtivat omia etujaan tiukasti. Poliiseja on joka puolella vahdissa konepistoolit tanassa, valokuvaaminen on hankalaa.

Toimittajia on aina silloin tällöin myös pidätetty, eritoten jos he ovat kirjoittaneet aroista asioista, joiden on tulkittu liittyvän maan turvallisuuteen.

Nigerian suurimmat ympäristöongelmat liittyvät saastepäästöihin ja onnettomuuksiin. Erityisesti öljyntuotanto aiheuttaa laajoja ympäristötuhoja. Vanhoista rikkinäisistä putkista pääsee vuotoja maahan ja pohjavesiin. Öljypumppujen vieressä liekitetään maakaasua yötä päivää. Poltto saastuttaa ilmaa ja aiheuttaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä.

Ympäristöasioista kirjoittavia toimittajia on ollut Nigerian lehdissä ja sähköisissä tiedotusvälineissä vasta muutamia vuosia.

Nigerialaisten toimittajien ympäristötiedon taso on tällä hetkellä verraten vaatimaton. Taustatietoa puuttuu ympäristöasioiden ekologisista, lainsäädännöllisistä ja taloudellista kytköksistä. Vikesin rahoittama toimittajakoulutus pyrkii nostamaan ja syventämään ympäristöasioista kirjoittavien toimittajien osaamista juuri näillä alueilla.

Kurssin ohjelma ja luentojen sisältö

Port Harcourtin kurssin ensimmäisenä päivänä ERA:n toiminnanjohtaja Nnimmo Bassey esitteli kurssilaisille ympäristöhaasteita: öljyn aiheuttamaa ympäristön saastumista sekä myös globaaleja ympäristöongelmia.

CEDSI-järjestön maajohtaja Mina Ogbanga kertoi, miten uudet sosiaaliset mediat ja internet voivat olla hyödyksi ympäristöasioiden raportoinnissa.

Ympäristöjournalismin käytännön haasteista ja tiedonhankinnan vaikeuksista puhuivat Nation-lehden päätoimittaja Akanimo Sampson ja 234Next-lehden varapäätoimittaja Wale Fatade, joka myös veti ryhmätöitä. Molemmat korostivat ruohonjuuritasoisen ihmisläheisen ympäristöjournalismin tarpeellisuutta.

Ryhmätyöt osoittivat, että nigerialainen ympäristöjournalismi painottuu tällä hetkellä saasteiden ja myrkkyjen aiheuttamiin ongelmiin sekä maankäyttökiistoihin. Toinen ryhmä päätti tehdä juttu- ja kuvitussuunnitelman myrkyllisten jätteiden aiheuttamista ympäristöpäästöistä ja toinen rakennusten purkamisen aiheuttamista ongelmista.

Toisena kurssipäivänä Citizens Centerin johtaja Nurudeen Ogbara esitteli Nigerian ympäristölainsäädännön tilaa ja ongelmia. Hän totesi sen olevan erittäin puutteellista ja kehittymätöntä.

Richard Akinola Centre for Free Speech ‑järjestöstä valotti sananvapauslainsäädännön ongelmia Nigeriassa. Hän kertoi, että periaatteessa Nigeriassa on sananvapaus, mutta maan turvallisuuden varjolla viranomaiset voivat puuttua lehtikirjoitteluun ja rajoittaa esimerkiksi ympäristötietojen antoa.

Suomalainen näkökulma koulutuksessa

Itse pidin kurssilla kaksi ennakolta valmisteltua esitelmää sekä useita kommenttipuheenvuoroja muiden esiintyjien alustusten jälkeen käydyissä keskusteluissa.

Molemmat esitelmät herättivät runsaasti keskustelua. Kysymyksiä esitettiin mm. suomalaistoimittajien työtavoista, tiedonsaantimahdollisuuksista, koulutuksesta ja korruptiosta.

Esittelin kurssilla myös suomalaisen Ympäristötoimittajat ry:n toimintaa ja kannustin nigerialaistoimittajia verkostoitumaan.

Kurssilaiset olivat hyvin innostuneita. Osalla oli suorastaan palava halu tarttua ongelmiin ja kirjoittaa terveellisemmän ja turvallisemman ympäristön puolesta. Kaikkien alustusten jälkeen käytiin erittäin vilkasta keskustelua.

”Nyt vasta huomaisin, kuinka paljon enemmän pitäisi kirjoittaa ympäristöasioista. Vähän on huono omatunto, että ympäristöasiat eivät ole lehdessä olleet tarpeeksi näkyvästi esillä”, päätoimittaja Akanimo Samson murehti.

Kirjoittaja on Ympäristötoimittajat ry:n puheenjohtaja. Hän oli suomalaisena kouluttajana mukana Vikesin ympäristöjournalismin kurssilla Port Harcourtissa Nigeriassa syyskuussa.

ERA:n toiminnanjohtaja Nnimmo Bassey esitteli kurssilla paikallisia ja globaaleja ympäristöhaasteita.

Filed under: Nigeria | Avainsanat: , , | Kommentit poissa käytöstä

Verkko-oppia Victoriajärven rannalla

Julkaistu joulukuu 31, 2009 kirjoittanut vikesfinland
verkko-oppia Victoriajärven rannalla

St. Augustinen yliopiston tiedotusopin opettaja Getrude John teki internetkurssin harjoitustyötä viime viikolla Mwanzassa. Vikesin hankkeissa on järjestetty verkkokoulutusta tansanialaisille journalisteille vuodesta 2006.

Teksti: Peik Johansson

Kuva: Victor Maleko

Vietin viime viikon Tansaniassa Mwanzan kaupungissa Victoriajärven rannalla, missä olin kouluttajana paikallisille aluetoimittajille ja sikäläisen yliopiston tiedotusopin opettajille järjestetyllä internetkurssilla.

Kurssi oli osa suomalaisten journalistijärjestöjen Viestintä ja kehitys -säätiön, eli Vikesin kehitysyhteistyöhanketta. Vikesin koulutushankkeessa on aiemmin järjestetty verkon käytön intensiivikursseja valtamedian journalisteille ja päätoimittajille maan suurimmassa kaupungissa Dar es Salaamissa. Tällä kertaa kohderyhmänä olivat ensimmäistä kertaa maakuntien toimittajat.

Innostus oli sen mukainen. Parillekymmenelle osanottajalle oli selvästi suuri kunnia päästä mukaan tällaiselle harvinaiselle kurssille.

Kehitysmaan syrjäseutujen kollegojen motivaatiota eivät vähentäneet edes päivittäiset katkot verkkoyhteydessä. Jatkuvasti toiminnassa oleva laajakaista on suurimmalle osalle tämänkin alan ammattilaisista edelleen kaukainen unelma.

* * *

Kurssille osallistuneet journalistit kertoivat käyttäneensä internetiä aiemmin lähinnä sähköpostien lähettämiseen sekä ulkomaanuutisten lukemiseen BBC:n, Voice of American tai Saksan radion ulkomaanpalvelun Deutsche Wellen suahilinkielisiltä uutissivuilta. Pienten paikallisradioasemien ulkomaan aiheet poimitaan yleensä suoraan näistä lähteistä.

Muuten internetin käyttöä ei toimituksissa juuri rohkaista. Mwanzassa päämajaansa pitävällä valtakunnallisella Star TV:llä on parisataa työntekijää, mutta uutistoimituksessa on vain kaksi tietokonetta kytkettynä verkkoon.

Tv-kanavan toimituksessa internetiä käyttävät etupäässä urheilutoimittajat, jotka vierailevat kansainvälisillä jalkapallosivustoilla etsimässä tuoreita uutisia Englannin valioliigasta. Brittiläiset jalkapallojoukkueet ovat Tansaniassa suuren kansan viihdettä.

”Olin hieman yllättynyt siitä, etteivät paikalliset toimittajat juuri seuraa kotimaisia sanomalehtiä verkon kautta”, paikallisen St. Augustinen yliopiston tiedotusopin opettaja Gertude John kirjoitti kurssin aikana avattuun blogiinsa.

”Työnantajien tulisi aktiivisesti tukea journalistejaan hyödyntämään internetiä, jota nämä voisivat tuottaa kriittisempiä ja analyyttisempiä juttuja.”

* * *

Verkkomediat ovat kuitenkin yleistymässä kovaa vauhtia. Kun vielä kolme vuotta sitten Tansaniassa vain yksi mediatalo julkaisi päivitettyä uutisaineistoa verkossa, tänä päivänä internetin välityksellä voi lukea yli pariakymmentä paikallista sanomalehteä englanniksi ja suahiliksi, uusimpina tulokkaina kaksi urheilu-uutisiin erikoistunutta sanomalehteä.

Mwanzassa toimivan Radio Free African sivustoilla voi myös kuunnella päivän radiouutiset – mikäli verkkoyhteys on riittävän nopea.

Tansaniassa on tänä päivänä myös kymmeniä aktiivisia bloggaajia. Suosituimpien blogien kävijämäärät voivat olla jopa suurempia kuin monien sanomalehtien levikit.

Aiemmalla Vikesin internetkurssilla mukana ollut päivälehti Daily Newsin toimittaja Jiang Alipo ylläpitää blogia, jolla hän julkaisee lukijoiden lähettämiä kuvia vauvoista ja pienistä lapsista. Viihdesivusto Darhotwire.comin toimittajan Shamim Mwashan blogissa voi ihmetellä paikallisen muotiliikkeen uusimpia naisten juhlakenkiä. Dar es Salaamissa asuva kenialainen englanninkielenopettaja taas raportoi blogissaan albinojen tilanteesta Tansaniassa.

* * *

Tansanian kaltaisessa maassa, jossa etäisyydet ovat pitkät ja tiet maaseudulla usein huonossa kunnossa, verkkomedia voi kohentaa etenkin syrjäseutujen asukkaiden mahdollisuuksia seurata tapahtumia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja osallistua keskusteluun yhteisistä asioista.

Paperille painetut sanomalehdet tulevat kaukaisempiin kyliin usean päivän viiveellä, jos koskaan, ja paikalliset radioasemat taas keskittyvät usein musiikinsoittoon.

Jotta internetin tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin kunnolla hyödyntää, verkon käytön pitäisi kuitenkin olla nykyistä edullisempaa ja verkon tulisi tarjota tavallisille ihmisille relevanttia tietoa suahilin kielellä. Tässä on haastetta Tansanian uudelle digisukupolvelle.

Eräs tärkeä innovaatio olisi mahdollisuus tulostaa viranomaislomakkeita suoraan ministeriöiden tai valtion virastojen verkkosivuilta, mikä voisi helpottaa ihmisten elämää suuresti.

Verkkopankit toimivat nykyään Tansaniassakin, mutta niiden suosio ei ole juuri kasvanut sen jälkeen kun paikallinen matkapuhelinoperaattori toi markkinoille tekstiviestillä toimivan rahansiirtopalvelun.

* * *

Viime viikon verkkokurssin opetussisältö pyrittiin suunnittelemaan mahdollisimman käytännönläheiseksi. Osanottajat tekivät koko viikon ajan erilaisia harjoituksia, joissa haettiin yksinkertaisia faktoja, yhteystietoja tai tausta-aineistoa journalistisia juttuja varten.

Yhtenä päivänä tutustuttiin suuren maailman suosituimpiin sivustoihin, katseltiin videoita YouTubesta, muokattiin uudelleen suahilinkielisen Wikipedian artikkeleita ja huomattiin, että Mwanzan ja Bukoban kaupunkien kadunnimet on vastikään päivitetty Googlen karttapalveluun.

Afrikan maiden tapahtumiin keskittyvät kansainväliset uutissivustot tulivat viikon varrella kaikille tutuiksi. Afrikan tieteellisten julkaisujen verkkoportaali taas kiinnosti ennen muuta kurssille osallistuneita yliopisto-opettajia.

Kurssin osanottajat avasivat myös blogit ja opettelivat linkkien tekemistä ja kuvien julkaisemista.

”Olen huomannut, että verkossa on valtavasti erittäin hyödyllistä informaatiota ja paljon muuta tarpeellista aineistoa, jota en ole aiemmin osannut löytää, koska olen ollut internetlukutaidoton”, arveli maan toiseksi suurimman päivälehden Nipashen kirjeenvaihtaja George Ramadhan.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kansan Uutisten Viikkolehdessä 6.11.2009.

Filed under: Tansania | Avainsanat: , , | Kommentit poissa käytöstä

Intaneti na Mapinduzi ya Uandishi wa Habari Tanzania (Internet ja Tansanian journalismin vallankumous)

Julkaistu joulukuu 31, 2009 kirjoittanut vikesfinland

Na Marko Gideon

Dar es Salaam, Oktoba 31 (IPS) – Afrika ina wastani wa wakazi milioni 991, lakini ni wastani wa wakazi milioni 66 tu ndio wanaotumia intaneti. Takwimu hizi, kwa mujibu wa mtandao wa World Internet Statistics, ni asilimia 3.9 tu ya watu wanaotumia intaneti duniani.

Bara la Asia linaongoza kwa kuwa na asilimia 42 na Ulaya inafuatia kwa kuwa na asilimia 24. Amerika Kaskazini ina asilimia 15 na Amerika Kusini asilimia 10.

Nchini Tanzania, ni asilimia 0.8 tu ya wananchi wanatumia intaneti, nyuma ikilinganishwa na nchi jirani za Kenya na Uganda. Wakati Kenya ni asilimia 5, Uganda ni asilimia 3.8.

Hii inajitokeza hata kama sera ya teknohama Tanzania inalenga katika kuifanya teknohama kuchangia katika maendeleo ya taifa na kujenga jamii yenye maarifa zaidi kwa kutumia teknohama.

Pamoja na matumizi ya itaneti kuonekana kuwa ya chini nchini, hata hivyo, bado teknolojia hiyo ni muhimu katika kufanikisha mambo mengi ya kimaendeleo.

Katika fani ya habari, intaneti ni muhimu katika shughuli za kila siku za waandishi wa habari.

Kulingana na Peik Johansson, mratibu wa shirika la Vikes nchini Finland, intaneti kwa waandishi wa habari inatumika zaidi katika mambo makuu manne – kuwasiliana, kufuatilia habari, kuchapisha habari na utafiti.

Mambo haya manne ni miongoni mwa mada katika mfululizo wa mafunzo ya intaneti yanayoendeshwa nchini kote na MISA-Tanzania kwa kushirikiana na Shirika la Mawasiliano na Maendeleo la Finland (VIKES).

Katika mafunzo ya karibuni yaliyofanyika kati ya tarehe 25–30 jijini Mwanza, ambayo yalileta washiriki kutoka mikoa ya kanda ya ziwa ya Kagera, Shinyanga, Mwanza na Mara, Peik alisema kwa sasa Tanzania ina zaidi ya vyombo vya habari 20 ambavyo vina tovuti zenye taarifa za mara kwa mara.

“Haya ni mabadiliko ya kasi katika muda mfupi,” anasema Peik katika tovuti yake. “Tangu mwaka 2006 kulikuwa na vyombo vya habari vitatu tu ambavyo vilikuwa na tovuti.”

Waandishi waliohudhuria mafunzo hayo walihisi mapinduzi katika fani yao. “Ni ndoto iliyotimia kwa waandishi wa habair wengi katika kanda ambapo ni wachache tu wanatembelea tovuti binafsi ukiachilia mbali kuwa na tovuti zao,” alisema Deus Bugaywa , mmoja wa washiriki kutoka Mwanza katika tovuti yake aliyoitengeneza wakati wa mafunzo hayo.

Akitoa maneno machache ya shukrani kwa niaba ya washiriki wengine kumshukuru mkufunzi wa mafunzo hayo wakati wa kuhitimisha, Bugaywa alisema “mafunzo haya yanafanya uandishi wetu kuwa wa kisasa.” Aliongeza “sasa tumekuwa wanamawasiliano wa kisasa na kisayansi.”

Kwa upande wa Victor Maleko, ambaye pia ni mshiriki kutoka Mwanza, “intaneti inaweza kuwa karibu kila kitu ambacho unakitafuta lakini unatakiwa kujua ni nini unakitafuta na ni nani anakupatia taarifa hiyo.”

Alisema mara nyingine siyo muhimu kujua nani anakupatia taarifa kwasababu kuna injini nyingi za kutafutia taarifa kama vile google.

“Kupitia intaneti unaweza kupata vyanzo vya taarifa au unaweza kupata mkusanyiko wa taarifa za kimataifa, pia unaweza kutafuta taarifa za kweli na habari za zamani na watu au hata kutumiwa na wahariri kuthibitisha ukweli wa habari,” anasema Maleko katika tovuti yake.

Siyo waandishi wa habari tu nchini Tanzania ambao wanafaidika na huduma ya intaneti. Pamoja na Tanzania kushika nafasi ya chini katika kuwa na watu wengi wanaotumia intaneti, matumizi yanaongezeka kwa kasi katika jamii. Likinukuu utafiti wa gazeti la Business Times, shirika la Balancing Act, linasema katika tovuti yake kuwa maelfu ya watu wanamiminika katika vibanda vinavyotoa huduma za intaneti, jijini Dar es Salaam na mahali pengine nchini. Taarifa hiyo inasema kwa sasa kuna vibanda vya huduma ya intaneti zaidi ya 20 katikati mwa Dar es Salaam pekee, na mjini Zanziabar, idadi inafika tano.

Pia ongezeko la watumiaji limekwenda sambamba na kupungua kwa gharama za kutumia intaneti, kulingana na Balanci Act, huku bei ikishuka kutoka wastani wa dola 1.25 hadi dola 0.625 kwa saa.

Watumiaji wakuu wa intaneti ni pamoja na wanafunzi, vijana, wafanyabiashara, wafanyakazi wa ofisini na wasomi.

Mabadiliko katika matumizi ya intaneti pia yanaonyeshwa katika World Internet Statistics, ambapo kati ya mwaka 2000–2009, idadi ya watumiaji wa intaneti imeongezeka kwa asilimia 352.2.

Tangu mwaka jana, MISA-Tazania kwa kushirikiana na VIKES kwa ufadhili wa serikali ya Finland wamekuwa wakilenga kutoa mafunzo ya intaneti kwa waandishi. Hadi sasa mafunzo yameshatolewa kwa takribani waandishi 80 nchini kote.

Lakini hata hivyo, mafanikio haya yanaweza kukabiliwa na vikwazo kadha wa kadha ikiwa ni pamoja na lugha na upatikanaji wa nishati, hasa katika maeneo ya vijijini.

“Umeme ni tatizo katika maendeleo ya intaneti nchini,” alisema Robinson Wangaso, mshiriki mwingine katika mafunzo hayo kutoka Mara.

Hata hivyo, Wangaso anadhani kuna njia mbadala za kuondokana na kikwazo hicho. “Lakini mtu anaweza kutumia simu ya mkononi, au hata kompyuta ndogo ambayo anaweza kuichaji,” anasema. “Ni changamoto lakini kuna namna ya kuweza kuikabili.”

Filed under: Tansania | Avainsanat: | Jätä kommentti »

Afrikka-ilta Pressiklubilla

Julkaistu joulukuu 9, 2009 kirjoittanut vikesfinland

Afrikkalainen media tänään – keskustelutilaisuus   Pressiklubilla  tiistaina 15. joulukuuta kello 19:00

Mitä kuuluu afrikkalaiselle medialle tänään

Miten  median kriisi  tuntuu  Afrikassa

Journalismin rooli  yhteiskunnallisessa muutoksessa Afrikassa

Keskustelemassa Jonas Boateng (Ghana Institute of Journalism)                                                        Masoud Nassor (University of Dar-es-Salaam )

Alustajat ovat Suomessa Kulmakivi -hankkeen vieraina.

Kulmakivi on Viestintä ja Kehitys säätiön (Vikes) ja IPS Suomen tuottama opinto-ohjelma journalismin opiskelijoille -  aiheina sananvapaus, demokratiakehitys ja journalismin rooli yhteiskunnallisessa muutoksessa.

Helsingin kansainvälinen lehdistöklubi– Helsinki International Press Club– Pressklubben

Helsingin Asemaravintola, 2. kerros, The Pullman Barin kabinetti

What is Kulmakivi?

lue myös global.finland  Johanna Latvalan artikkeli!

Filed under: Tapahtumia ja tilaisuuksia, Vikes-uutisia | Kommentit poissa käytöstä

Seuraava sivu »