Kun Vikes ja Turun Diak suuntasivat vuonna 2007 Betlehemiin oli tavoite selvä: palestiinalaisten tiedonsaantia ja yhteydenpitoa haluttiin parantaa. Samalla suomalaisille toimittajaopiskelijoille tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus tutustua alueen arkeen.
Palestiinalaisalueiden jakautuminen Länsirannalle ja Gazaan vaikeuttaa palestiinalaisten liikkumista ja yhteydenpitoa. Israelin rakentama muuri, siirtokuntajärjestelmä, tarkastuspisteet ja monet liikkumista ja asuinpaikkaa koskevat säädökset vaikeuttavat entisestään arkielämää ja rajoittavat yhteydenpitoa.
Vikes ryhtyi vuonna 2007 lievittämään tilannetta kehittämällä palestiinalaisten mediaosaamista: median välityksellä voitaisiin muurin ja muiden fyysisten esteiden aiheuttama eristäytyneisyys minimoida. Hanke toteutettiin yhdessä Turun Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kanssa, ja se jatkui vuoteen 2011 saakka. Hankkeesta vastasi Diakin opettaja Eila Hannula.
Toimittajaopiskelijat opettamassa ja oppimassa
Keskeinen osa hanketta olivat Diakin opiskelijoiden toteuttamat koulutukset. Kahdella neljän viikon mittaisella koulutusjaksolla suomalaisopiskelijat opettivat Betlehemin yliopistolla sekä journalismin että muiden oppiaineiden opiskelijoille muun muassa kuvaamista, kuvankäsittelyä, videointia, radio- ja TV-työtä sekä vetivät nuorten medialeirejä.
Osallistuminen projektiin oli diakilaisille vapaaehtoista, mutta samalla osa heidän opintojaan.
”Olennainen syy osallistumiseen oli se, että tarjolla oli opiskelun puitteissa mielenkiintoinen mahdollisuus sekä ammatilliseen kehittymiseen että tutustumiseen konfliktiin, josta en silloin juuri tiennyt. Toimittajaksi opiskelevalle tällainen projekti on suunnilleen parasta, mitä koulu voi tarjota”, kertoo Ylellä uutistoimittaja nykyään työskentelevä Eero Mäntymaa.
Betlehemissä kouluttaneisiin opiskelijoihin kuuluu myös Riikka Luukkonen, Ylen Aamu-TV:n tuottaja.
”Osallistuin projektiin, koska halusin laajentaa näkökulmaani Lähi-idän tilanteeseen valtavirtauutisoinnin ulkopuolelle ja tutustua lähemmin siihen todellisuuteen, jossa ihmiset Länsirannalla elävät”, Luukkonen kertoo.
Tämä myös toteutui. Diakin aikaisten sekä myöhempiin jatko-opintoihin liittyneiden matkojen tuloksena hänellä on alueella useita ystäviä, joihin hän pitää edelleen yhteyttä.
Lasten taidot tekivät vaikutuksen
Luukkonen opetti Betlehemissä valokuvausta, kuvankäsittelyä ja videointia.
”Erityisen antoisaa oli opettaa kuuroille lapsille kuvallista ilmaisua ja nähdä, millaisia tuotoksia he saivat aikaan. Merkityksellistä oli myös nähdä, kuinka otettuja lapset ja heidän vanhempansa olivat koulutuksesta”, hän muistelee.
Eräs kuurojen Epheta-koulun valokuvauskurssille osallistunut 14-vuotias tyttö voitti toisen palkinnon Betlehemissä järjestetyssä valokuvauskilpailussa. Kaksi muuta nuorta sijoittuivat kilpailussa kymmenen kärkeen.
Myös Lotta Numminen opetti Luukkosen tavoin Epheta-koululla valokuvausta.
Nummisen kohdalla päätös lähteä Betlehemiin syntyi opiskelijatoverin houkuttelun myötä, vaikka mielessä kalvoi epäilys oman kielitaidon ja osaamisen riittävyydestä. Jälkeenpäin päätös ei ole kaduttanut, vaan se osoittautui merkittäväksi kokemukseksi ja hyödyksi työssä Vantaan seurakunnan viestintäsuunnittelijana.
”Oli vaikuttavaa nähdä, millä tavalla oppilaat kuvasivat elinympäristöään Betlehemissä”, Numminen sanoo.
Käytännön mediataidot opetuksen ytimessä
Mediataitoja pyrittiin opettamaan hyvin käytännönläheisesti.
”Esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijat kuvasivat tilannetta, jossa potilas piti siirtää turvallisesti sängystä toiseen. Jälkeenpäin opettaja katsoi videon ja arvioi, miten opiskelijat olivat tehtävästä suoriutuneet”, Vikesin tuolloinen toiminnanjohtaja Marjut Helminen kirjoittaa hankkeen arviointiraportissa joulukuussa 2011.
Koulujen opettajien käyttöön tuotettiin hankkeen aikana mediakasvatuksen opas, joka valmistui vuonna 2011. Se sisältää aineiston, tuntisuunnitelmat ja harjoitustehtävät kaikkiaan 44 oppituntiin. Oppituntien aiheita ovat muun muassa sosiaalinen media, journalismi, viihde ja mainonta.
Nuorille suunnattujen kolmen viikon pituisten medialeirien tavoitteena oli vahvistaa 13-17-vuotiaiden nuorten uskoa omaan tulevaisuuteensa. Leireillä nuoret opettelivat valokuvausta ja videointia sekä tuottivat videoita ja valokuvanäyttelyjä. Draama, musiikki ja teatteri kuuluivat myös leirien menetelmiin näiden alueiden ammattilaisten ohjauksessa.
- Katso nuorten medialeirillä vuonna 2011 tehty video: The way I Achieve My Dream
Mitä muu maailma ajattelee Palestiinasta?
Varsinaisen koulutuksen ohessa Betlehem-projektissa tapahtui runsaasti kulttuurivaihtoa.
”Palestiinalaisia kiinnostaa, mitä heistä sekä Israelin ja Palestiinan väleistä muualla ajatellaan. Tällaisista asioista oli mielenkiintoista keskustella ja pystyimme antamaan sellaista näkökulmaa, jota palestiinalaiset opettajat eivät kyenneet antamaan”, Eero Mäntymaa arvioi.
Riikka Luukkonen koki myös, että hän kykeni osoittamaan paikallisille ihmisille, että asiat voivat olla toisin kuin Länsirannalla.
“Kuten esimerkiksi, että 25-vuotias nainen voi rakentaa omaa uraa.”
Konfliktiuutisten rinnalle tietoa palestiinalaisten arjesta
Betlehemin matkat opettivat myös näkemään, että Länsirannan todellisuus on paljon muutakin kuin mitä meillä Suomessa uutisissa kerrotaan.
”Siellä eletään samankaltaista arkea kuin täälläkin. Lapset käyvät koulua, vietetään häitä, mutta on myös tarkastuspisteitä. On alkeellisia oloja, mutta myös aivan hulppeita oloja. Olisi toivottavaa, että Länsirannalta raportoitaisiin myös perusarjesta”, Luukkonen sanoo.
Myös Mäntymaan mukaan uutisointi palestiinalaisalueilta painottuu liiaksi konfliktiin ja väkivaltaan sekä luo kuvaa, että erilaiset väkivaltaisuudet olisi palestiinalaisalueiden hallitseva olotila.
”Esimerkiksi Betlehemiin satunnaisesti saapuva vierailija ei välttämättä edes näkisi tai ymmärtäisi, että mitään konfliktia on olemassa.”
Hän on myös pohtinut paljon sitä, miksi uutistodellisuus Israelin ja Palestiinan konfliktista ei vastaa kuvaa paikan päällä. Mäntymaa toivoo, että uutisoinnissa keskityttäisiin enemmän siihen, mistä Israelin ja Palestiinan välinen konflikti kumpuaa, mitkä mekanismit konfliktia ylläpitävät sekä siihen, mitä Israelin palestiinalaisalueiden miehitys tarkoittaa ja mitä ei.
Lotta Nummiselle kaksi matkaa Betlehemiin opettivat myös selvästi, kuinka alistetussa asemassa palestiinalaiset ovat.
”Länsirannan ja Israelin rajalla olevilla tarkastuspisteillä näki, kuinka nöyryyttävää palestiinalaisille on, että he joutuvat päivittäin jonottamaan työmatkallaan päästäkseen Israelin puolelle”, Numminen muistelee.
Mediaosaamisen kehittämishankkeen käytännön toteutuksesta vastasi Betlehemin yliopiston Institute for Community Partnership (IOC) alaisuuteen perustettu Media Education Center (MEC). Yhteistyötä tehtiin myös YK:n kasvatus- ja tiedejärjestö Unescon Ramallahin toimiston sekä Birtzeitin yliopiston Media Development Centerin kanssa. Betlehemin ja Hebronin alueella Kansalaisten mediataidot -ohjelman kursseille osallistui kaikkiaan 333 opiskelijaa.
Teksti: Timo Mielonen
