Vuonna 2018 dokumentaristeja valmistavassa koulussa oli opiskelijoita 18 eri etnisestä ryhmästä, ja yli puolet opiskelijoista oli naisia. Opiskelijoiden kirjava tausta heijastuu moniäänisyytenä myanmarilaisessa mediassa, elokuvakoulun vuosikertomuksessa todetaan.
Yangonin dokumentaristeja valmistava elokuvakoulu perustettiin vuonna 2005, ja Vikes on ollut tukijana alusta asti. Koulun tärkeä tavoite on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja sananvapautta maassa, jossa demokratia on vielä lapsenkengissä vuosikymmenten sotilashallinnon jäljiltä.
”Yangonin elokuvakoulu vahvistaa vuoropuhelua maan riitaisten väestöryhmien välillä kouluttamalla mediaan eri etnisiä ryhmiä edustavia nuoria ammattilaisia. Heidän ansiostaan marginaaliset äänet tulevat kuulluksi aiempaa paremmin ja Myanmarin mediakulttuuri muuttuu monipuolisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi”, koulun perustaja ja johtaja Lindsey Merrison kirjoittaa koulun toimintaa vuonna 2018 esittelevässä vuosikertomuksessa.
Koulun alumneilleen teettämän työelämäkyselyn perusteella suurin osa opiskelijoista, lähes 80 prosenttia, on valmistumisen jälkeen päätynyt töihin media-alalle.
Vuonna 2018 koulun 165:stä alumnista 33 työskenteli itsenäisinä elokuvantekijöinä, 17 käsikirjoittajina tai journalisteina, 17 mediakouluttajina tai media-alan kansalaisjärjestöissä, 10 tuottajina sekä yli 50 kuvaajina, äänittäjinä tai leikkaajina.
Koulu edistää tasa-arvoa sekä sukupuolten että kansanryhmien välillä
Elokuvakoulu nostaa vaiennettuja ääniä esille muun muassa kannustamalla myös muita kuin Myanmarin bamar-valtaväestöä edustavia nuoria hakemaan kouluun. Vuonna 2018 koulussa oli opiskelijoita 18 etnisestä ryhmästä, ja muita kuin valtaväestöä edustavia opiskelijoita oli 53 prosenttia.
Koulun tavoitteena on myös edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja vuonna 2018 tämä toteutui hyvin: opiskelijoista 28 oli naisia ja 25 miehiä.
Myös keväällä 2019 julkaistun, ulkopuolisen arvioijan tekemän evaluaation mukaan elokuvakoulu ottaa toiminnassaan huomioon kiitettävästi naiset ja eri väestöryhmät.
Elokuvakoulu huomioi marginaalisia ryhmiä myös viemällä dokumenttielokuvia sinne, missä niitä on harvemmin tarjolla. Koulu järjesti viime vuonna 11 Travelling Cinema -esitystä Myanmarin ja Thaimaan syrjäseuduilla, ja näytökset keräsivät yhteensä 3 500 katsojaa.
Koulun elokuvat näkyvät festareilla ympäri maailman
Yangonin elokuvakoulun dokumentit ovat levinneet myös maailmalle, ja niitä on palkittu useilla elokuvafestivaaleilla.
Vuonna 2018 koulun kasvattien tekemiä elokuvia esitettiin 33 festivaalilla 21 maassa. Suosituimpia filmejä olivat My Leg, joka kertoo sotaveteraaneista, jotka ovat onnistuneet pääsemään yli etnisistä erimielisyykistä sekä Mother at Arms, jossa kerrotaan Mi Sue Pwintin tarina 1980-luvun Burmasta tämän päivän Myanmariin, demokratian puolesta taistelevan opiskelija-armeijan jäsenestä äidiksi ja rauhan edistäjäksi.
Tänä vuonna elokuvakoulun tuotoksia nähtiin myös Suomessa, Helsingissä toukokuussa järjestetyllä Maailma kylässä -festivaalilla. Vikesin elokuvanäytöksessä esitettiin Warmer Days – Myanmar in the Age of Climate Change -dokumenttielokuva sekä keskusteltiin ilmastonmuutoksesta dokumentin ohjaajan Khin Myanmarin kanssa (ks. artikkeli aiheesta).
Katse kohti itsenäisyyttä: kouluttajia omasta takaa
Vikes ja Suomen ulkoministeriö olivat elokuvakoulun suurimmat kansainväliset tukijat vuonna 2018. Tuki jatkuu edelleen hankekaudella 2019–2021. Nyt päätavoite on auttaa koulua seisomaan jatkossa omilla jaloillaan.
Itsenäisyys vaatii muiden resurssien ohella koulun henkilökunnan osaamisen kehittämistä, sekä hallinnon että ennen kaikkea elokuvakoulutuksen osalta.
Vuoden 2018 aikana paikallisen asiantuntemuksen kehittämisessä päästiin jo hyvään alkuun: kolme koulusta valmistunutta opiskelijaa kouluttautui opettajiksi Train to Teach -ohjelmassa, vuosikertomuksessa todetaan.
