was successfully added to your cart.
Yangon Film School

Evaluaatio: Myanmarin elokuvakoulu on tehokas ja ottaa naiset ja vähemmistöt hyvin huomioon

Kirjoittajalta 4.6.2019 Ei kommentteja

Ulkopuolisen arvion mukaan Yangon Film School monipuolistaa Myanmarin mediakenttää ja opettaa nuorille kriittistä ajattelua. Se on myös ottanut naiset hyvin mukaan. Jatkossa koulun itsenäistymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kuvakaappaus Yangon Film Schoolin elokuvasta Far from Yangon, ohjannut Thida Swe.

”Yangonin elokuvakoulu on erittäin relevantti Myanmarissa ja vastaa myanmarilaisten tarpeisiin”, todetaan itsenäisessä evaluaatiossa, jossa tarkasteltiin Vikesin ja Yangon Film Schoolin hanketta vuosina 2017–2018. Hanketta ovat tukeneet Suomen ulkoministeriö ja Vikesin lahjoittajat.

Elokuvakoulussa koulutettiin kahden vuoden aikana 65 koulussa jo opiskellutta elokuvantekijää ja 12 uutta opiskelijaa. He olivat 22–38-vuotiaita, ja heidän taustansa vaihtelivat riisinviljelijöistä bloggaajiin, kauppiaisiin, kehitysyhteistyöntekijöihin ja taiteilijoihin.

Lataa evaluaatio pdf-muodossa.

Evaluaatiossa kiitellään, että koulu onnistui erityisesti naisten mukaan ottamisessa kaikilla tasoilla sekä eri väestöryhmien mukaan ottamisessa. Yangonin ulkopuolelta tuleville annettiin stipendejä, mikä auttoi monimuotoisuudessa.

Koulusta valmistuneet ovat myös onnistuneet pääsemään alan töihin.

Median vapaus edelleen huono

Myanmar oli viisi vuosikymmentä sotilasvallan alla, ja sen mediaympäristö oli yksi maailman rajatuimpia.

Sensuuri on virallisesti lakkautettu vuonna 2012, mutta käytännössä valtiolla on suuri sananvalta median sisältöihin, ja itsesensuuri on yleistä, evaluaatiossa todetaan. Elokuviakaan ei saa tehdä kaikista vaikeimmista ja poliittisimmista aiheista.

Mediassa ei edelleenkään näy syvällisiä tarinoita tai ääniä ruohonjuurilta. Myös etnisten vähemmistöjen ja naisten äänet jäävät usein pimentoon.

Elokuvakoulu on kantanut kortensa kekoon Myanmarin mediakentän monipuolistamiseksi, evaluaatiossa sanotaan.

On kuitenkin mahdotonta väittää, että koulu olisi suuressa määrin vaikuttanut Myanmarin sananvapauteen ja demokratiaan, sillä maa on niin suuri ja valtiolla on niin iso sananvalta sen median hallinnassa. Koulu on kuitenkin saanut aikaan pienempiä muutoksia, kuten opettanut nuoria ajattelemaan kriittisesti, parantanut tiedonsaantia syrjäseuduilla ja parantanut elokuvantekijöiden työetiikkaa. Kaikki nämä ovat tärkeitä askeleita, kun kuljetaan kohti suurempaa yhteiskunnallista ja poliittista muutosta.

Melko monipuolista tuotantoa

Elokuvakoulun tuotannot ovat saaneet palkintoja, ja koulussa on myös toteutettu yhteiskunnallisia dokumentteja ja lyhytelokuvia, joita kansalaisjärjestöt ja kansainväliset kehitystoimijat arvostavat.

”Hankkeen kestävyyden kannalta on erityisen ilahduttavaa, että suurin osa koulun oppilaista on saanut valmistumisensa jälkeen alan töitä ja jatkanut uraansa. He myös keräävät palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ja tekevät sitä kautta koulun työtä näkyväksi, mikä voi auttaa toiminnan vakiinnuttamisessa”, sanoo Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck.

Koulun elokuvia katsotaan Myanmarissa yhä enemmän, mutta heidän on ollut vaikeaa saada yhteiskunnallista sisältöä televisiokanavien ohjelmistoihin. Syynä tähän on evaluaation mukaan yhtäältä sensuuri ja toisaalta televisiokanavien viihteellisyys.

Monet opiskelijat ja jo valmistuneet elokuvantekijät toivovat, että koulussa tehtäisiin jatkossa myös fiktioelokuvia, art house -tuotantoja ja yleisesti luovempaa elokuvaa. Tämä voisi evaluaation mukaan helpottaa sisältöjen saamista suosituille tv-kanaville.

Kestävyys varmistettava

Yangon Film School saa kiitosta kulujen rukkaamisesta kestävämpään suuntaan. Koulutuskuluja on saatu laskettua sillä, että kouluttajina käytetään yhä enemmän koulun entisiä oppilaita.

Vuoden 2019 alussa koulu myös siirsi pitkään Berliinissä toimineen päämajansa Yangoniin, mikä laskee hallintokuluja. Päämajan siirto on osa koulun itsenäistymisaikeita. Evaluaatiossa ehdotetaan, että jatkossa voitaisiin harkita hallintomallia, jossa koulun johtopaikoilla toimisi myanmarilaisia, ja ulkomaiset työntekijät toimisivat neuvonantajina ja varainhankkijoina.

Pidemmällä tähtäimellä Yangon Film School voisi myös harkita koulutuksen muuttamista maksulliseksi, evaluaatio ehdottaa.

Vikesille evaluaatio esittää, että elokuvakoulun kanssa sovittaisiin tarkka exit-strategia, sillä käynnissä oleva kolmevuotinen hanke on näillä näkymin koulun kanssa viimeinen. Tarkoitus onkin, että kolmen vuoden päätteeksi koulu pärjäisi ilman Vikesin tukea.

”Evaluaation suositusten mukaisesti aiomme nykyisen hankkeen aikana tukea yhä enemmän Yangon Film Schoolin oman hallinnollisen osaamisen kehittämistä sekä etsiä uusia yhteistyömuotoja suomalaisten elokuva-alan toimijoiden kanssa”, Auli Starck sanoo.

”Tavoitteena on, että myanmarilaisia dokumenttielokuvia voi jatkossa nähdä Suomessakin.”