Vanha tapa tehdä uutisia on mahdollista muuttaa, sanoo Kangasalan Sanomien päätoimittaja Heli Keskinen. Moninaisempi media – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin -podcast-sarja on nyt kuunneltavissa Spotifyssa.
Vikes on julkaissut viisiosaisen Moninaisempi media – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin -podcast-sarjan, jossa toimittajat keskustelevat suomalaisen median moniäänisyydestä ja moninaisuudesta. Podcast on kuunneltavissa Spotifyssa.
Toukokuussa Helsingin Valtimonteatterilla äänitetyssä sarjassa mietitään esimerkiksi, miten hyvin moninaisuus toteutuu suomalaisessa mediassa ja mitä sen eteen on tehty. Entä miten työn käytäntöjä, niitä ohjaavia rakenteita ja ajattelutapoja on muutettava, jotta suomalainen media olisi aidosti moniääninen?
Sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, millaisilla työtapoihin ja sisältöihin liittyvillä muutoksilla mediaa voidaan moninaistaa. Pitkän linjan media-alan ammattilainen Heli Keskinen on työskennellyt erilaisissa tehtävissä maakunta- ja paikallislehdissä. Tällä hetkinen Keskinen toimii Kangasalan Sanomat Oy:n toimitusjohtajana ja lehden päätoimittajana. Keskistä haastatteli Adile Sevimli, joka on tutkivaan journalismiin ja laajoihin juttuihin keskittyvän Long Playn tuottaja ja toimittaja, freelancer ja syksystä alkaen Ylioppilaslehden päätoimittaja.
Moniäänisyys ei ole uusi arvo mediassa. Myös yleisö on alkanut yhä enenevissä määrin haastaa toimituksia ja toimittajia tarkastelemaan journalistisia prosessejaan ja tiedostamattomia ennakkoluulojaan. Keskustelun lisäksi tarvitaan toimintaa.
”Miten prosessissa päästään alkuun, tai jos alkuun on päästy, niin miten pääsemme eteenpäin?” Sevimli kysyy.
Lehtien läpikäynti paljasti, ettei kaikkien ääni pääsekään kuuluviin
Vuonna 1918 perustettua Kangasalan Sanomia on tehty perinteisen paikallismedian keinoin. Kolmisen vuotta sitten lehden päätoimittajana aloittanut Keskinen halusi uudistaa vakiintunutta toimintatapaa, ”räjäyttää sen auki”. Pohdittavana oli isoja kysymyksiä: mitä paikallismedia on ja mitä se voisi olla? Mitä uudet yleisöt paikallismedialta haluavat?
Pian Keskisen aloitettua toimituksessa käytiin läpi lehdet vuoden ajalta. Tarkoituksena oli selvittää, ketkä lehdessä todella pääsevät ääneen.
”Jos meillä on uutinen jostain vähemmistöryhmästä, puhuvatko jutussa virkamiehet vai pääsevätkö vähemmistöt itse ääneen?” Keskinen selittää.
Suuri työ kannatti, koska sitä kautta huomattiin, ettei lehti olekaan niin moniääninen kuin oli ajateltu.
”Huomasimme, että itse asiassa meidän täytyykin kiinnittää tähän paljon huomiota jatkuvasti jokapäiväisessä työssä, että olisimme oikeasti sitä, mikä on meidän arvojen mukaista toimintaa.”
Paikallismedia rakentaa yhteisöä ja herättelee keskustelua
Keskisen mukaan median merkitys omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa on valtava.
”Kyllähän me määrittelemme, että mistä yhteiskunta puhuu. Me määrittelemme myös, ketkä saavat puhua ja kenen mielipide on niin arvokas, että se nousee ääneen.”
Keskisen mukaan paikallismedialla on suuri vastuu siinä, että vastakkainasettelujen rakentamisen sijaan lähestymistapa vastaa enemmänkin sovittelujournalismia. Media voi auttaa ajankohtaisten keskustelujen eri puolia tulemaan lähemmäs toisiaan ja toimimaan yhteisten asioiden puolesta.
Esimerkkinä Keskinen käyttää juttuvinkkiä siitä, että Kangasalle oli tulossa suuri määrä hoitajia Filippiineiltä tilanteessa, jossa suomalaiset rokottamattomat hoitajat eivät saaneet työskennellä. Vastakkainasettelu olisi ollut helppo rakentaa.
”Tietenkään emme vastanneet siihen tällä tavalla, vaan lähdimme selvittämään, mistä on kyse ja miten pystymme tuomaan kaikki osapuolet ääneen”, Keskinen sanoo.
Hänestä lukijoiden on ymmärrettävä otsikosta lähtien, mistä on kysymys. Vaikka raflaavan otsikon takana oleva juttu taustoittaisi tilannetta hyvin, aina on ihmisiä, jotka näkevät vain otsikon ja ymmärtävät siksi väärin. Uutistapahtuman selkeä ja todenmukainen selittäminen jutun alusta lähtien on toimittajan vastuulla.
Toisinaan moniäänisyyden lisääminen vaatii journalismissa vakiintuneiden mallien rikkomista. Jos uutisen merkkimäärä ei riitä taustoittamiseen, on jutulle varattua tilaa lisättävä.
”Jos ei mahdu yhdelle aukeamalle, niin käytetään kaksi. Kaikki mallit ja juttutyypit on tarkoitettu uudistettavaksi”, Keskinen tiivistää.
Kangasalan Sanomat tekee paljon myös jatkojuttuja ja osallistuu näin keskusteluun yleisönsä ja paikallisen yhteisön kanssa. Lukijoiden ääntä saadaan lehteen kysymällä heidän näkemyksiään verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Sisällön moninaistaminen voi auttaa lehtien talousahdingossa
Sevimli kertoo, että moninaisuutta pidetään mediassa usein tärkeänä arvona ja periaatteena siksi, että on median velvollisuus olla tasapuolinen ja palvella yhteiskunnan kaikkia ihmisryhmiä. Lisäksi taustalla ovat taloudelliset tekijät. Lehden levikki kasvaa, kun eri ihmisryhmät kokevat sen sisältöjen vastaavan heidän tarpeitaan ja toiveitaan.
”Kun on moninaista yleisöä ja luottamusta eri yhteiskunnan ryhmistä, tulee enemmän uutisvinkkejä. Jopa skuuppeja voi mennä sivu suun, jos yleisössä ja tekijöissä ei ole moninaisuutta”, Sevimli sanoo.
Kangasalan Sanomat on konkreettinen esimerkki siitä, että moninaisuuden edistäminen ja lukijoiden osallistaminen kannattaa.
”Juttuvinkkejä tulee paljon enemmän kuin on mahdollista käsitellä. Myös tilaajamäärät sekä printin että digin puolella ovat nousseet plusmerkkisiksi”, Keskinen kertoo tyytyväisenä.
Moninaisempi media -podcast-sarjan toisessa osassa Ndéla Faye ja Liselott Lindström pohtivat, kenen vastuulla on edistää moninaisuutta ja millaisia mahdollisuuksia ja vaikeuksia eettisiin valintoihin sisältyy. Kaikki jaksot ovat nyt kuunneltavissa Spotifyssa.
Moninaisempi media – ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin -podcast on osa Vikesin EU-rahoitteista Olen eurooppalainen -hanketta. Myös Kordelinin säätiö on ollut mukana rahoittamassa podcastia.
