Vikes jatkaa yhteistyötä Maailma.netin kanssa: nyt koulutetaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoita tekemään hyvää journalismia kestävästä kehityksestä. Laajaa aihepiiriä lähestytään sananvapauden ja demokratian näkökulmasta.
YK:ssa sovitut kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maailman maita. Jotta niiden toteutuminen vuoteen 2030 mennessä olisi realistista, tarvitaan valtioiden lisäksi mukaan kansalaisia – ja toiminnan pohjaksi tarvitaan tietysti tietoa.
”Ulkoministeriön viimevuotisen kyselyn mukaan edelleen alle puolet suomalaisista on kuullut kestävän kehityksen tavoitteista”, sanoo hankekoordinaattori Sanna Jäppinen Vikesistä.
”Media ja journalistit ovat avainasemassa tiedon levittämisessä, joten haluamme parantaa tulevien toimittajien tietämystä aihepiiristä ja kehittää heidän käytännön taitojaan juttujen teossa.”
Vikes kouluttaa yhdessä Maailma.net-uutissivuston kanssa vuosina 2021–2022 media-alan opiskelijoita Turun ammattikorkeakoulussa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Uusi hanke jatkaa samaa teemaa kuin Vikesin ja Maailma.netin aiempi Tulevaisuuden toimittajat -hanke, jossa koulutettiin kansanopistojen journalistiopiskelijoita sekä tuotettiin Tulevaisuuden toimittajat – journalismia kestävästä kehityksestä -verkkokurssi Maailma.netin sivustolle.
Verkkokurssia hyödynnetään myös uudessa hankkeessa.
Sananvapaus ja demokratia kestävän kehityksen edellytyksinä
Media kestävän kehityksen, sananvapauden ja demokratian edistäjänä -opintokokonaisuus järjestetään syksyllä 2021 Turun ammattikorkeakoulussa ja keväällä ja kesällä 2022 Metropoliassa.
Opiskelijoille annetaan yleiskuva siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa, miten kehityksen eri ulottuvuudet liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa sekä miksi ja miten toimittajien pitäisi ottaa kestävä kehitys huomioon työssään.
Tarkemmin pureudutaan ajankohtaisiin sananvapaus- ja demokratiakysymyksiin. Opintokokonaisuuden aikana käsitellään esimerkiksi sitä, kuinka populismin nousu, kriittisten äänien tukahduttaminen ja demokratian kriisi vaikeuttavat kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
”Demokratian ja sananvapauden kriisi on maailmanlaajuinen ilmiö, vaikka se eri puolilla maailmaa ilmeneekin eri tavalla. Suomalaiset toimittajat eivät ole irrallaan muusta maailmasta, vaan esimerkiksi koventunut keskusteluilmapiiri, vihapuhe ja disinformaatio ovat ongelmia Suomessakin”, Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso muistuttaa.
Luentojen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu työpajaosuus, jossa käydään läpi koko jutuntekoprosessi kestävän kehityksen linssin läpi tarkasteltuna. Opiskelijat myös tekevät omia juttuja – tekstejä, videoita tai esimerkiksi podcasteja – jotka julkaistaan Maailma.netissä.
Ymmärrys kestävästä kehityksestä auttaa toimittajaa työssään
Media-alan lehtori Johanna Ailio Turun ammattikorkeakoulusta pitää opintokokonaisuutta erittäin tervetulleena, sillä toimittajan yksi tärkeä tehtävä on lisätä demokratiaa ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa.
”Kestävän kehityksen laaja ymmärtäminen on oleellista, jotta toimittaja voi käsitellä yhteiskunnallisia asioita. Jotta kestävä kehitys
voi toteutua, on kiinnitettävä huomiota niin lähellä kuin maailmanlaajuisestikin oikeudenmukaisuuteen, ei ainoastaan ympäristökysymyksiin”, Ailio toteaa.
Hän uskoo, että opiskelijoita innostaa se, että he pääsevät toteuttamaan juttuja käytännössä ammattilaisten ohjauksessa – ja toivon mukaan opintokokonaisuuden aikana kertyneet ideat jalostuvat jatkossakin jutuiksi.
Myös radiotyön, journalismin ja media-alan yrittäjyyden lehtori Sami Huohvanainen Metropoliasta arvelee, että opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijat osaavat entistä paremmin huomioida kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassaan ja soveltaa niitä ammatillisesti.
”Kun puhutaan asiasisällöistä, nousee kestävän kehityksen teemoista mielestäni kaksi keskeistä kokonaisuutta esille – sananvapaus ja median monimuotoisuus. Nyt opiskeleva sukupolvi on erityisesti monimuotoisuuden osalta aiempia sukupolvia tiedostavampi. Sananvapaus kohtaa tällä hetkellä valtavia globaaleja haasteita, jotka tulee huomioida myös koulutuksessa”, Huohvanainen sanoo.
Hanketta rahoittaa ulkoministeriö viestintä- ja globaalikasvatustuella.
