Nuoret kaipaavat medialta myönteisesti ja tasapuolisesti maahanmuuttajia käsitteleviä juttuja sekä ratkaisujen etsimistä ongelmiin keskittymisen sijaan, ilmenee Olen eurooppalainen -hankkeen teettämästä tutkimuksesta.
Nuorten mielestä siirtolaisuus on erottamaton osa tämän päivän maailmaa. Kuva: Shutterstock.Mitä nuoret Suomessa, Saksassa, Virossa, Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa, Liettuassa ja Latviassa ajattelevat siirtolaisuudesta, maahanmuutosta ja maahanmuuttajista?
Yleinen asenne siirtolaisuuteen on kaikissa maissa myönteinen – tosin maahanmuutto Euroopan ulkopuolelta herättää enemmän ristiriitaisia ajatuksia kuin muutto lähialueelta toiselle. Nuorten mielestä siirtolaisuus on erottamaton osa tämän päivän maailmaa, ja se yhdistetään kulttuuriseen moninaisuuteen.
Samaan aikaan monien pelkona näyttää olevan se, että maahanmuuttajat eivät sulaudu riittävästi ympäröivään yhteisöön, vaan säilyttävät oman etnisen identiteettinsä. Erityisesti Suomessa ja Virossa nuoret ovat huolissaan siitä, uhkaako maahanmuutto oman maan kulttuuria ja traditioita.
Maastamuuton suomalaisnuoret näkevät lähes ainoastaan positiivisena asiana: mahdollisuutena seikkailuun, opintoihin, työntekoon ja maailmankuvan avartamiseen. Kielteistä suomalaisten muutossa muualla on mahdollinen aivovuoto ja henkilökohtaisella tasolla ero lähimmäisistä.
Nuorten asenteita on selvitetty Euroopan komission rahoittamassa Olen eurooppalainen -globaalikasvatushankkeessa, jota toteutetaan kahdeksassa maassa. Tutkimusta koordinoi virolainen Praxis Centre for Policy Studies -tutkimuslaitos, ja Suomen osuuden toteutti Inspirans Oy.
”I am European”: Migration Stories & Facts for the 21st Century. The Views of Young Europeans on Migration –tutkimuksella kerättiin tietoa kolmivuotisen hankkeen kampanjointia, globaalikasvatusta ja toimittajakoulutuksia silmällä pitäen. Olen eurooppalainen -hanke tähtää siihen, että eurooppalaisten nuorten ymmärrys globaalista muuttoliikkeestä syvenee ja avoimuus ja suvaitsevaisuus maahanmuuttajia kohtaan lisääntyy.
Negatiivinen uutisointi maahanmuuttajista turhauttaa
Nuorten asenne maahanmuuttoa kohtaan näyttää olevan sitä positiivisempi, mitä enemmän heillä on henkilökohtaisia yhteyksiä maahanmuuttajiin tai jos he tulevat itse maahanmuuttajataustaisesta perheestä.
Kaikissa tutkituissa maissa nuoret kaipaavat enemmän informaatiota siirtolaisuudesta ja maahanmuutosta: yli puolet 15–35 vuotiaista nuorista Suomessa, Saksassa, Virossa, Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa, Liettuassa ja Latviassa on sitä mieltä, että heillä ei ole aihepiiristä riittävästi tietoa.
Suuri osa nuorista ilmaisi myös olevansa turhautuneita siihen, miten kielteisessä valossa maahanmuuttajat esitetään mediassa. He kaipaisivat mediasisältöjä, joiden sävy on myönteisempi, informatiivisempi, tasapuolisempi ja ratkaisukeskeisempi ja että jutut pohjautuisivat faktoihin mielipiteiden tai oletusten sijaan.
Myös Suomea koskevasta osuudesta selviää, että nuorten mielestä maahanmuutosta käytävässä julkisessa keskustelussa keskitytään liiaksi ongelmiin ratkaisujen etsimisen sijaan.
Hädässä olevia on autettava
Maiden välisen vertailun perusteella suomalaisilla ja liettualaisilla nuorilla on muita todennäköisemmin enemmän myönteisiä näkemyksiä siitä, miten maahanmuuttajat vaikuttavat yhteiskuntaan. Negatiivisimmin maahanmuuttoon suhtaudutaan Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa.
Suomalaisnuorista valtaosa pitää erityisesti työpohjaista siirtolaisuutta välttämättömyytenä, jotta Suomi saisi työntekijöitä tehtäviin, joihin kantasuomalaisia ei riitä.
Tutkituista nuorista suomalaisten vastauksissa korostui eniten ihmisoikeuksien huomioiminen siirtolaisuuden yhteydessä, ja suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että hädässä olevia ihmisiä on autettava. Suomalaisnuorten mielestä myös oikeus muuttaa ja valita asuinpaikkansa on ihmisoikeus.
