Seksuaalinen häirintä ja asenteet haittaavat naisten työntekoa ja urien etenemistä Tansaniassa. Tarvitaan koulutusta, mutta se ei yksin riitä, todetaan tuoreessa selvityksessä.
Arushalaisella Sunrise Radiolla lähes puolet työntekijöistä on naisia. Tasa-arvo-suunnitelmaa ei kuitenkaan ole. Kuva: Esa SalminenVikesin kumppanijärjestö Media Council of Tanzania MCT julkaisi maaliskuussa Dar es Salaamissa selvityksen, jonka mukaan Tansanian mediataloissa naisten on edelleen hyvin vaikeaa edetä päättäviin asemiin, vaikka he olisivat pätevämpiä kuin miespuoliset kollegat.
Selvitys on osa Vikesin ja tansanialaisten järjestöjen sekä nepalilaisen CIJ-järjestön Tasa-arvoa toimituksiin -hanketta.
Urat eivät etene, ja naisen palkkapussi on pienempi kuin miesten, selvityksessä todetaan. Syinä tähän ovat sekä asenteet toimituksissa että yhteiskunnassa, sillä perinteiden mukaan naisilla on töiden lisäksi myös paljon tehtävää kotitalouksissa.
Näiden ongelmien lisäksi seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat valitettavan yleisiä ilmiöitä. MCT:n haastattelemista naisista jokainen oli joko itse kokenut seksuaalista häirintää tai ainakin tiesi kollegan, jota oli häiritty. Myös häirintä vaikuttaa urakehitykseen: sekä freelancereilta että toimituksissa työssä olevilta naisilta saatetaan vaatia seksuaalisia palveluksia, että jutut julkaistaan.
Häirintää harjoittavat esimiehet, editorit, kollegat ja jopa lähteet, selvityksessä todetaan. Häirintä alkaa usein jo opinnoissa, sillä luennoitsijat saattavat vaatia seksiä hyviä arvosanoja vastaan.
Useimmilla mediataloilla ei tasa-arvo-suunnitelmia
”Tämä selvitys osoittaa, että koulutus ei yksin riitä sukupuolten väliseen tasa-arvoon”, sanoo Vikesin hankekoordinaattori Kirsi Koivuporras-Masuka.
”Sekä Tansaniassa että Nepalissa toimituksissa on koulutettuja naisia, mutta rakenteellinen epätasa-arvo estää urien etenemisen. Vaikka osa naisista edelleen toivoo koulutusta perustaidoissa, seksuaalinen häirintä ja naisiin kohdistuvat asenteet vaikuttavat olevan paljon ratkaisevampi tekijä naistoimittajien elämässä.”
Yksi tapa tarttua rakenteellisiin ongelmiin on luoda toimituksiin tasa-arvosuunnitelmat ja ajaa ne toimituksen johdon kanssa myös käyttöön. Useimmilla toimituksilla tällaisia suunnitelmia ei ole, mutta jos Vikesin kumppanit onnistuvat työssään, pian yhä useammilla on.
Tansanialaiset media-alan järjestöt MCT, TAMWA ja MISA tekevät jatkossa mediataloihin vierailuja, joiden tarkoituksena on esitellä tasa-arvosuunnitelmaa ja edistää sen käyttöönottoa toimituksissa. MCT:llä on jo esimerkinomainen suunnitelma, jota he käyttävät toimituksia lähentyessään. Häirinnän estämisen lisäksi suunnitelmassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi häirinnästä raportoimiseen ja naisten urien edistämiseen, eli lasikaton rikkomiseen. Tulevaisuudessa on tarkoitus myös järjestää mediataloissa koulutuksia, joilla tuetaan organisaatioita oman tasa-arvosuunnitelman tekemisessä ja toimeenpanossa.
Naiset tekevät pehmeämpiä juttuja
Juttuaiheet ovat Tansaniassa niin ikään sukupuolittuneet. Naiset tapaavat tehdä juttuja perheteemoista, terveydestä ja viihteestä. Miehet kirjoittavat useammin politiikasta, taloudesta ja kriiseistä. Myös tutkivat jutut ovat yleensä miesten kirjoittamia, selvityksessä todetaan.
”Pehmeät” jutut lankeavat tyypillisesti naisille myös muissa maissa. Näihin lukeutuvat edellä mainittujen lisäksi naisten asema ja ihmisoikeudet. Raja ei ole kiveen hakattu, ja naisten juttuaiheet laajenevat vähitellen Tansaniassakin.
Selvitystä varten haastateltiin myös Unescon asiantuntijaa Rose Mwalongoa, joka huomautti, että on myös kaikkien etu, että naiset haluavat kirjoittaa ”pehmeistä teemoista”.
”Muuten niistä ei kirjoittaisi kukaan”, hän toteaa.
Tärkeintä hänestä olisi, että nämä jutut olisivat niin laadukkaita, että ne ansaitsisivat paikkansa etusivuilla ja uutislähetysten kärjessä.
- Lue koko selvitys: Challenging the Glass Ceiling – Study of Women in the Newsroom in Tansania (pdf)
