Elokuvakoulu siirtyi etäopetuksen aikaan. Samaan aikaan Myanmarissa pelätään kriisin taloudellisia vaikutuksia ja siirtolaiset palaavat kotimaahan.
Kuva: Auli StarckYangon Film Schoolissa on sopeuduttu koronaviruksen aikaan. Vikesin pitkäaikainen kumppani sai kiirehdittyä käynnissä olevan elokuvatyön peruskurssin valmiiksi pari päivää etuajassa niin, että kesken kurssia kotimaihinsa palanneet kouluttajat tekivät loppuvaiheen mentoroinnin etätyönä.
Koululla jo yli kymmenen vuotta eri kursseilla opettanut Tuula Mehtonen palasi matkaltaan kaksi viikkoa etuajassa, ja nyt koulun oppilaatkin ovat palaamassa koteihinsa.
Vikesin kumppani Yangon Film School varautui pandemiaan aluksi vuokraamalla auton oppilaiden kuvausmatkoja varten. Koulua ei haluttu sulkea, koska moni katsoi, että oppilailla on turvallisempaa puhtaissa tiloissa, joissa toimii internet ja tilat ovat väljät. Valtaosa opiskelijoista asuu perinteisissä laajennetuissa perheissä, joissa väkeä on paljon ja tilaa yksityisyydelle vähän.
Pandemian pahentuessa koulu kuitenkin päätettiin sulkea. Myanmarissa alkaisi muutenkin vesifestivaali Thingyanin tähden loma 9. huhtikuuta, ja siihen saakka elokuvakoulun opiskelijat ja opettajat toimivat kotoa käsin. Jos tilanne normalisoituu, opetus jatkuu loman jälkeen 20. huhtikuuta, mutta koululla on myös varauduttu siihen, että kotiopetus jatkuu pidempään.
Taloudellinen ahdinko uhkaa myös myanmarilaisia
Myanmarissa julkistettiin ensimmäiset koronavirustartunnat moniin maihin verrattuna varsin myöhään, 23. maaliskuuta. Monet asiantuntijat ovat epäilleet, että Myanmarin halitus ei puhunut totta sanoessaan, että maassa ei ollut koronavirusta – tai sitten sitä ei vain oltu löydetty, koska terveydenhuolto on monin paikoin heikkoa.
Myanmarilla on yli 2000 kilometriä rajaa Kiinan kanssa, ja yli 100 000 ihmistä ylitti rajan päivittäin. Pandemian lähtökaupungista Wuhanista oli useita suoria lentoja Myanmariin viikoittain ennen kriisin yltymistä, ja turismi on vilkasta: yli 300 000 kiinalaista matkailijaa kävi Myanmarissa vuonna 2019.
New York Timesin mukaan suurta osaa myanmarilaisia koettelee myös koronan aiheuttama taloudellinen kriisi. Kiinalaisten tuotteiden maahantuonnin keskeyttäminen uhkaa myanmarilaisia tehtaita ja niiden työntekijöitä. Tiettävästi myös tyypillisesti kiinalaiset tehtaiden omistajat käyttävät tilannetta hyväkseen ja siirtävät ay-järjestäytyneitä työntekijöitä syrjään. Yhteiskunnan turvaverkkoja ei juuri ole.
Myös lähimaiden rajoitukset vaikuttavat Myanmariin. Thaimaasta on lähtenyt kotiin ainakin 60 000 vierastyöläistä, joista valtaosa on Myanmarista. Bangladeshissa on suuri alun perin myanmarilaisten rohingya-pakolaisten leiri, jossa ihmisten tiedonsaantia on rajoitettu katkaisemalla tai rajoittamalla pääsyä internetiin. Humanitääriset järjestöt ovat vaatineet internetin palauttamista, koska ihmisille on päästävä kertomaan sosiaalisen etäisyyden ottamisen tärkeydestä ahtaissa olosuhteissa.
