Media moniäänisemmäksi nyt! -hankkeen lanseeraustilaisuus Median museo ja arkisto Merkissä houkutteli paikalle media-alan ammattilaisia päätoimittajista rivitoimittajiin. Juontaja Sean Ricksin johdolla illan keskusteluissa nostettiin kohu pöydälle ja pureuduttiin rohkeasti moniäänisyyden ympärillä käytävään keskusteluun.
Moniänisyystutkija Matleena Ylikoski ja monikielinen Satakieli media tekevät konkreettista työtä moniäänisyyden eteen
Tilaisuuden aloitti Media moniäänisemmäksi nyt! -hankkeessa hyödynnettävän moniäänisyysmittarin väitöskirjatyössään laatinut Matleena Ylikoski Tampereen yliopistosta.
Matleenan esitys moniäänisyydestä avasi yleisölle ilmiön täydessä laajuudessaan ja tarjosi oivalluksen siitä, miksi moniäänisyyskysymysten ratkaisu vaatii yhteistyötä. Kyse ei ole vain juttuaiheista tai toimittajien taustoista. Sen sijaan moniäänisyys mediassa on rakenne, joka kattaa tuotannon kaaren ohjelma-alustoista algoritmeihin.
Matleena kuvasikin median moniäänisyyttä tähtikuviona, joka rakentuu mediamarkkinoiden, ohjelmatyyppien ja alustojen, toimitusten ja toimittajien, haastateltavien ja lähteiden, aiheiden ja näkökulmien, yleisöjen ja algoritmien näkökulmista.
“Kaikki sakarat ovat läsnä moniäänisyydessä. Näin hahmottamalla ymmärretään, että moniäänisyys palvelee kaikkia yhteiskunnallisia ryhmiä, myös moniäänisyyttä kritisoivia. Mikäli halutaan, että lopputuote on moniääninen, meidän tulee tehdä töitä kaikkien sakaroiden äärellä”, Matleena tiivisti.
Monikielinen, kuusi kuukautta toiminut monikielinen Satakieli media esitteli toimintaansa päätoimittaja Tuomas Pulsan ja tuottaja Nadiia Fedorovan johdolla. Satakieltä julkaisee Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin tutkinto-ohjelma. Satakielessä tuotetaan vieraskielisiä kiinnostavia juttuja sekä tarjotaan tukea jutun teon eri vaiheisiin maahanmuuttajataustaisille freelancer toimittajille.
“Ei ole mitään yhtä maahanmuuttajaryhmää tai yleisöä, vaikka etnisiä yhteneväisyyksiä onkin. Ihmiset ovat yksilöitä ja kaipaavat sitä, että media tarjoaa heille jotain yksilönä, ei osana tiettyä yhteisöä”, Tuomas kertoo oivalluksistaan Satakielen päätoimittajana.
Media moniäänisemmäksi nyt! -hanke yhdistää tutkimustiedon ja alan asiantuntijat konkreettisten työkalujen luomiseksi toimituksiin
Hankevastaavamme Kristiina Markkanen esitteli Media moniääniseksi nyt! -hankkeen, joka tarjoaa ratkaisuja illan aikana esitettyihin monikielisen- ja äänisen median haasteisiin. Hankkeessa tarjotaan tukea toimituksille moniäänisyyden edistämiseksi toimituksissa.
Kristiina on luonut verkoston moniäänisyyden kysymyksiä käsittelevistä asiantuntijoista, joiden tuella etsitään ratkaisuja toimituksissa tunnistettuihin kehityskohteisiin. Tukea voi hakea oman tarpeen mukaan; yhteen tapaamiseen tai vaikka vuoden kestävään moniäänisyystyöhön toimituksessa. Koulutus räätälöidään tarvekohtaisesti ja hanke kattaa valtaosan toimitukselle koituvista kuluista.
Illan pääpuheenvuoro ja panelisit toivat esiin moniäänisyyden haasteita journalistien näkökulmasta: “Onko mikään muuttunut 30-vuodessa?” kysyi yleisö
Long Playn kulttuuritoimituksen tuottaja, toimittaja-kirjailija Sonja Saarikoski tarjosi tarttumapintaa moniäänisyyteen reflektoimalla omaa toimittajamatkaansa moniäänisyyskysymyksien parissa. Sonjan puheessa tuli esiin, kuinka moniäänisyyden merkityksen oivaltaminen kehitti häntä paitsi toimittajana, myös ihmisenä.
Vuodet mediassa ovat opettaneet Sonjalle, että paras asiantuntijuus ei tule aina professoreilta, eikä paras argumentti voittaa -käytäntö toimi kaikissa tilanteissa: ”Jouduin kokemaan suurta häpeää, että olin edes ajatellut näin yksinkertaisesti tästä asiasta. Ymmärsin, että hyvät argumentit ovat vaillinainen tapa ymmärtää, mistä moniäänisyyttä ja identiteettiä koskevissa kysymyksissä on kysymys”, Sonja kertoi.
Illan panelistit Sami Koivisto (häirinnän vastaisen työn asiantuntija, Yle), Tuija Pallaste (toimittaja, Helsingin sanomat) sekä Wali Hashi (asiantuntija, Vikes) kävivät kriittistä ja moniäänistä keskustelua moniäänisen journalismin haasteista.
Paneelissa pureuduttiin muunmuassa erilaisten kulttuurien poikkeaviin journalismikäsityksiin, maahanmuuttaneiden journalistien kohtaamiin umpikujiin uralla sekä kuulluksi tulemisen mahdollisuuden tarjoamiseen marginaalissa oleville ihmisille. Paljon keskustelua käytiin myös Ylen roolista moniäänisen journalismin edistäjänä ja pohdittiin, onko Yle todella saavuttanut tavoitteitaan vuosien varrella.
Yleisökysymykset eivät päästäneet panelisteja helpolla: onko mikään muuttunut 30-vuodessa moniäänisyyden suhteen, omaako Yle aidosti moniääniset perinteet ja mitä tehdä, kun maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ei ole mitään kosketuspintaa suomalaisten valtamedioiden uutisointiin?
Näitä kysymyksiä me lähdemme ratkomaan Media moniääniseksi nyt! -hankkeessamme HS säätiön tuella. Mikäli moniäänisyyden kysymykset pohdituttavat toimituksessasi ja haluat olla osana tekemässä yhteiskunnallista muutosta, ota yhteyttä hankevastaavaamme Kristiina Markkaseen [email protected]
