Lehdistönvapauden päivän seminaarissa pureuduttiin tänä vuonna yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin polarisaatioon ja pohdittiin keinoja vastakkainasetteluja tuottavan kehityksen purkamiseen journalistien ja poliitikoiden näkökulmasta.
Juttuparin ensimmäisessä osassa pääset kuulemaan mitä pääpuhujilla eversti Aki-Mauri Huhtisella ja mediatutkija Esa Reunasella, sekä debatoijilla kansanedustaja Jouni Ovaskalla ja Vikesin asiantuntija Wali Hashilla oli sanottavana päivän aiheeseen.
Lehdistönvapauden päivän seminaarin aloitti Toimittajat ilman rajoja Suomen puheenjohtaja Kaius Niemi kertomalla, että Suomi on tämän vuoden lehdistönvapausindeksin mukaan pitänyt tiukasti kiinni viidennestä sijastaan indeksissä. Kaiuksen mukaan poliittisesti repivä kesä 2023 vaikutti indeksiin negatiivisesti, eivätkä toimittajien lisääntynyt häirintä ja maalittaminen ole parantaneet tulosta.
“Lehdistönvapautta puolustetaan parhaalla tavalla niin, että se ei ole vaan toimittajien, vaan kaikkien yhteinen asia demokratiassa. Mitä paremmin ja enemmän puhutaan toimittajien oikeudesta tehdä työnsä, sitä paremmin meillä menee kansakuntana.” -Kaius Niemi
Digitaalinen on biologista ja media määrittää konsensuksen kehiä, kertovat pääpuhujat
Avauspuheenvuoron pitänyt eversti Aki-Mauri Huhtinen lähestyi aihetta informaatiosodan ja polarisaation hyötyjien näkökulmasta.
“Saatamme ajatella, että informaatioympäristö ei ole sama asia kuin biologinen ympäristö. Mutta nykyisten tutkimustiedon myötä tiedetään, että tiettyjen sosiaalisen median palveluiden keholliset ja mielelliset vaikutukset saattavat olla samanlaisia lääkkeiden ja huumeiden kanssa.”
Huhtisen mukaan informaatioympäristö on saastumassa, ja siellä on sekä saastuneita sekä terveitä kohtia. Hän peräänkuuluttaakin informaatiosairastumisia ehkäisevää yhteiskunnallista keskustelua siitä, missä saastuneet ja terveet kohdat sijaitsevat.
Yliopistotutkija Esa Reunanen siirsi seminaarin painopisteen median ja yhteiskunnallisen luottamuksen suhteeseen, ja avasi kuulijoille median ja luottamuksen toimintalogiikkaa “legitiimien kehien” käsitteen kautta:
“Konsensuksen kehällä toimitukset uusintavat yleisesti hyväksyttyinä pidettyjä hegemonioita, legitiimien erimielisyyksien kehällä käydään keskustelua asioista ja ei legitiimien näkemysten ja toimijoiden alueella nähdään olevan “huuhaa ajatuksia.” -Esa Reunanen
Nimenomaan näiden kolmannelle kehälle jäävien “huuhaa ajatusten” sivuuttaminen tuottaa Reunasen mukaan epäluottamusta mediaan yleisestä mielipiteestä poikkeavien ajatusten esittäjien keskuudessa.
Oleellinen kysymys on, millä perusteella media uusintaa toisia ja sivuuttaa toisia näkökulmia? Legitiimien kehien rajaukset ovat siis yhteiskunnallisen luottamuksen ytimessä: rajanvedot määrittävät koetaanko media yhteisenä, vaiko polarisaatiota syventävänä ja yleisestä mielipiteestä poikkeavia ajattelutapoja hylkivänä.
“Kriittinen viestintä pyrkii selvittämään mistä tässä on kysymys, ja se on journalismin tehtävä. Kriittinen viestintä herättää luottamusta, tarkoitushakuinen viestintä näkyy läpi ja herättää epäluottamusta”, Reunanen lopettaa.
Debatissa keskityttiin positiivisiin näkökulmiin arvostaen suomalaista monipuoluejärjestelmää ja kiinnittäen huomiota rauhanjournalismin mahdollisuuksiin
Poliitikon näkökulmaa seminaarin aiheeseen tarjosi Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska. Ovaskan mukaan dialogi puolueiden välillä ei riitä, vaan tarvitaan uskoa myös instituutioihin ja oikeusvaltioon. Ovaska kiittelee myös monipuoluejärjestelmää, jossa puolueiden välille rakentuva yhteistyö on monelle ulkomaalaiselle ihme.
“Suomessa puolueiden ja poliitikkojen välinen yhteistyö toimii verrattain hyvin, sillä meillä on pieni kansa ja pienet piirit. Enemmän pitäisi silti olla kohtaamisia. Kun kollega tunnetaan ja nähdään ihmisenä, niin on helpompi keskustella ja käydä dialogia.” -Jouni Ovaska
Vikesin asiantuntija Wali Hashi liittyi seminaariin etäyhteydellä ja avasi puheenvuorossaan rauhanjournalismin näkökulmaa Somaliasta käsin:
“Journalistien tehtävä on representoida Afrikkaa ei vain sodan, vaan myös rauhantyön näkökulmasta. Journalistit voivat tehdä asennemuutosta kolmea periaatetta noudattamalla: Entertain, inform & educate”, Wali toteaa.
Mutta voiko rauhanjournalismi olla riippumatonta, kysyy juontaja Kaius Niemi?
25 -vuoden toimittajakokemuksella Wali vastaa, että ehdottomasti voi: “Kysymys on aihevalinnoista ja näkökulmista, tavasta, jolla haluat tuoda tarinan esiin. Kolikon toinen puoli on, onko journalismin tehtävä vain negatiivisten uutisten myyminen? En näe ongelmaa, että journalistina keskittyy rauhan rakentamiseen ja samalla tekee objektiivisuuteen pyrkivää journalismia.”
Walin mukaan journalismin tilanne Somaliassa on parantunut, sillä aikaisemmin maa oli lehdistönvapausindeksissä sijalla 176, ja nyt maa on kivunnut paikalle 145. Naapurimaihin verrattuna Somalian kehitys on ollut parempaa, Wali muistuttaa.
Vikes kiittää seminaarin puhujia puheenvuoroista, joista jokainen tarjosi uudenlaista näkökulmaa käsiteltävään aiheeseen.
