Kolme saksalaistoimittajaa kertoo Migration Mattersin tuottamalla videolla näkemyksensä moninaisten representaatioiden tärkeydestä maahanmuuttokeskustelussa. He toivovat mediataloilta inklusiivisempaa otetta.
Myös Saksassa käydään keskustelua median monimuotoisuudesta. Toimituksiin halutaan nyt enemmän maahanmuuttajataustaisia toimittajia ja moninaisempia uutistarinoita.
”Tiedämme, että 26 prosentilla Saksan väestöstä, eli joka neljännellä saksalaisella, on maahanmuuttajataustaa. Se on huomattavasti suurempi määrä kuin heidän osuutensa journalismissa”, toteaa Ferda Ataman videolla.
Ataman on turkkilaissaksalainen freelance-journalisti ja Neue Deutsche Medienmacher*innen -järjestön perustaja. Hän on työskennellyt pitkään siirtolaisten ja muiden vähemmistöryhmien näkyvyyden lisäämiseksi media-alalla.
Hän harmittelee saksalaisten medioiden sulkeutuneisuutta. Yksipuoliset toimittajakunnat ovat myös Suomessa yksi keskeisempiä moninaisemman median esteitä.
Monimuotoisuus on tasapainoisen median elinehto
”Uskon, että mikäli tiedotusvälineissä ja etenkin toimituksissa olisi enemmän maahanmuuttajataustaisia toimittajia, niiden näkökulmat olisivat tasapainoisempia”, Nyima Yadama toteaa.
Berliiniin pakolaisena saapunut Yadama painottaa, että monimuotoisuus on tasapainoisen median elinehto. Hän juontaa ja tuottaa Nyimas Bantaba -nimellä kulkevaa keskusteluohjelmaa ALEX Berlin -kanavalla.
”Journalistit saattavat raportoida asiasta omasta näkökulmastaan uutisen menekkiä edistääkseen. Eikä niiden ihmisten näkökulmasta, joita aihe koskettaa”, hän jatkaa.
Toimittajakunnan yksipuolisuus vaikuttaakin väistämättä median näkökulmiin ja aihevalintoihin. Medioiden yhdenvertaisuuden kehittämiseksi huomio on syytä suunnata niiden työntekijäprofiilin lisäksi myös moniäänisempien tarinoiden tuottamiseen, todetaan esomerkiksi RARE median Kenen tietoo -oppaassa.
”Representaatioiden lisäämisessä on ennen kaikkea kyse medioiden uskottavuudesta. Yleisön säilyttääksemme meidän tulee varmistaa, että ihmiset näkevät itsensä tarinoissa, joita kerromme”, korostaa journalisti ja Deutsche Wellen toimituksen jäsen Chiponda Chimbelu. Hän on itse taustaltaan sambialais-yhdysvaltalainen ja kirjoittaa paljon Afrikkaa, moninaisuutta ja inkluusion kysymyksiä koskevia juttuja.
”Meidän on oltava monipuolisia ja tarjottava mahdollisimman monia näkökulmia”, hän jatkaa.
Moninaisuus on myös kuluttajanäkökulmasta medioiden etu. Yksipuoliset sisällöt saattavat karkoittaa potentiaalisia kuluttajia. Tästä syystä Ataman mielestä onkin tärkeää, että moninaisuus ulottuu laajalti erilaisiin yhteiskunnallisiin näkökulmiin ja teemoihin.
”Tahdomme tiedotusvälineiden heijastavan myös maahanmuuttajien kokemusta yhteiskunnasta. Maahanmuuttajia koskevan uutisoinnin tulee olla monipuolista kaikkien aiheiden osalta eikä koskea ainoastaan muuttoliikettä ja integraatiota. Siis myös aiheista, kuten eläke, nuoriso ja koulutus kirjoitettaessa”, hän korostaa.
Lisää tietoa, vähemmän stereotypioita
Median rooli tiedonvälittäjänä ja keskustelunohjaajana on keskeinen. Siten myös monien mielikuvat eri ihmisryhmistä syntyvät mediassa nousevien näkemysten kautta.
Media voi vaikuttaa valtaväestön mielikuvien lisäksi siihen, kuinka vähemmistön edustaja näkee itsensä.
”Media vaikuttaa suuresti siihen, kuinka ihmiset näkevät ympäristönsä, mitä he pitävät ongelmallisena tai hyvänä. Tästä syystä negatiivisella ja kliseisellä raportoinnilla maahanmuuttajista on seurauksensa – se voi vaikuttaa negatiivisesti niihin, joista raportoidaan”, Ataman selventää.
Tiedon lisäämisestä toivotaan ratkaisua niin asenteiden kuin tarinoidenkin muuttamiseksi.
”Suuri osa ihmisistä ei ole koskaan ollut vuorovaikutuksessa maahanmuuttajien kanssa. He eivät ole käyneet heidän kotimaissaan tai tiedä kuinka he elävät ja ajattelevat. Ainoa tieto mikä heillä on, syntyy median kautta”, Yadama korostaa.
Hän painottaa myös tarvetta saksalaisten toimittajien kouluttamiselle muuttoliikkeiseen ja moninaisuuteen liittyvissä teemoissa. Sillä, kuinka maahanmuuttajia ja muiden vähemmistöjen edustajia käsitellään on merkitystä.
”Tiettyjä ihmisryhmiä kuvataan aina stereotyyppisesti, vaikkakin joskus hyvällä tarkoituksella. Tällöin tarinoista jää herkästi puuttumaan eräänlainen vivahteikkuus ja monimutkaisuus”, Chimbelu harmittelee.
”Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajataustaisista ihmisistä, muslimeista, pakolaisista ja monista muista ihmisryhmistä kertovat jutut ylläpitävät stereotypioita. Uutiskuvat ovat usein hyvin anonyymejä. Saatat nähdä niissä suuria ihmisryhmiä takaapäin kuvattuna tai veneissä merellä. Mutta et näe heidän kasvojaan tai ihmisiä, joihin samaistua”, Ataman sanoo.
How diverse is the media industry in Germany -videon on tuottanut Migration Matters Euroopan unionin tuella.
