Miksi Donald Trump valittiin taas presidentiksi? Miksi venäläiset uskovat valtion propagandaa? Miksi ihmiset äänestävät vaaleissa näennäisesti vastoin omia intressejään?
Eräs vastaus näihin kysymyksiin liittyy disinformaatioon. Verkossa leviävä tieto on epäluotettavaa ja algoritmivetoinen mediaympäristö rakentaa tunteisiin vetoavan klikkikoneiston, jossa faktantarkistukselle ja pohdinnalle ei jää aikaa.
Ihmelääkettä ei ole
Suomessa käy usein delegaatiota kuulemassa mediakasvatuksesta ja disinformaation torjunnasta. Suomella on maine maana, joka vastustaa Venäjän disinformaatiota, ja monia muita kiinnostaa suomalainen hopealuoti: miten te sen teette?
Ihmelääkettä toivovat delegaatiot joutuvat kuitenkin usein pettymään. Siitä huolimatta, että Suomessa on mallikelpoisia mediakasvatusohjelmia oppilaitoksissa, luottamus uutisiin on korkealla ja varsinaista valeuutistoimintaa hyvin vähän, mikään yksittäinen toimenpide ei riitä, jos populaatio halutaan muotisanaa käyttäen resilientiksi.
Ensinnäkin tarvitaan peruskoulu: kaikille yhtenäinen opintopolku, josta huolehtivat järkevää palkkaa saavat, korkeakoulututkinnon suorittaneet pedagogit. Monessa maassa disinformaation torjunta kompastuu jo tähän: opettaja on matalapalkka-ammatti, koulutus eriytynyttä ja rahalla saa. Lisäksi mediakasvatuksen tulisi ulottua eri kansanryhmiin hyvin laajasti ja sillä pitäisi yrittää ulottua kuplarajojen yli. Korona-aika osoitti, että Suomessakaan ei tässä täysin onnistuttu. Kriisin puhjetessa ihmismieli kaipaa selkeyttä ja varmoja totuuksia. Tiede, varsinkin keskellä pandemiaa, tarjoaa yksin perusolemuksensa takia niitä hitaammin kuin erilaiset influensserit. Disinformaation torjunnassa tärkeää onkin myös ymmärrys siitä, miten tiede toimii, mitä on luotettava tieto ja miten faktoja tarkistetaan.
Tärkein elementti disinformaation torjunnassa on luottamus. Venäjällä kansa ei luota juuri mihinkään: mediaan, yhteiskunnan instituutioihin – tai edes toinen toiseensa. Kyynisessä ilmapiirissä valtion on helppo manipuloida kansaa. Sotaa lietsomalla huomio saadaan pois maan sisäisistä ongelmista. Myös Yhdysvaltain vaalitulosta selittää pitkälle polarisaatio. Tuloerojen kasvaessa ja tulevaisuuden muuttuessa yhä epävarmemmaksi Donald Trumpin ja hänen MAGA-väkensä suuret lausahdukset vetoavat ihmisiin.
Ammattimedia rakentaa luottamusta
Myös suomalainen yhteiskunta polarisoituu. Osa poliittisista päättäjistämme on sitä mieltä, että valtamediaksi kutsuttu, eettiseen itsesääntelyyn sitoutunut mediakenttämme ajaa jonkinlaista agendaa.
Dis- ja misinformaation torjunnassa ammattimedialla on kuitenkin suuri rooli. Uutisiin on voitava luottaa vaikeina aikoina. Suomalaiset journalistit ja mediatalot tekevät hartiavoimin työtä journalismin laadun ja prosessien läpinäkyvyyden takaamiseksi. Jos haluamme resilientin yhteiskunnan, myös poliittisten päättäjien tulisi tunnistaa ja tunnustaa journalismin merkitys taistelussa disinformaatiota vastaan.
Vikesin hallituksen jäsen
Salla Nazarenko
