Toimittaja Binar Mustafa pohtii blogissaan, miksi tasa-arvotyössä saavutetut edistysaskeleet antavat voimaa jatkaa työtä myös kiristyvissä olosuhteissa.
Maailmanpoliittinen tilanne on johtanut siihen, että myös naisten asemassa ja tasa-arvossa on monin paikoin otettu takapakkia.
Lähi-idässä seuraukset ovat mukaan huomattavasti suurempia, vakavampia ja vaarallisempia kuin muualla, mutta pimeän aikakauden keskeltä löytyy kuitenkin myös merkittäviä toivonpilkahduksia.
Mediassa Lähi-Itä näkyy kriisien ja sotien alueena, mutta harvemmin saadaan kuulla siitä, millainen tasa-arvoliike alueella toimii, ja miten se taistelee.
Irakissa uusi laki sallii tyttöjen avioliitot 9-vuotiaasta lähtien
Viimeisen vuoden aikana Lähi-idässä on tapahtunut paljon. Irakissa parlamentti hyväksyi henkilökohtaisen aseman lakiin muutoksen, joka mahdollistaa avioliiton solmimisen šiialaisen Jaafari-koulukunnan mukaisesti. Laki syrjäyttää vuoden 1959 edistyksellisen lain.
Jaafari-lain mukaan tytöt voivat muuan muassa mennä naimisiin yhdeksänvuotiaana, kun aiempi laki asetti avioliiton vähimmäisiäksi 18 vuotta.
Lakimuutos heikentää dramaattisesti myös muita naisten oikeuksia: Eronneella naisella ei esimerkiksi ole oikeutta monenkaan asiaan, elatusapuun tai myötäjäisiin. Perintöoikeudet heikkenevät, lapset jäävät äidin luokse vain kahdeksi vuodeksi, ja jos eronnut nainen avioituu uudestaan, hän menettää kaikki huoltajuusoikeudet.
Laki pakottaa kaikki avioliitot rekisteröitymään joko sunnilaisiksi tai shialaisiksi, mikä tuo lahkokuntajaon jokaiseen kotitalouteen.
Tasa-arvoaktivistit tekevät väsymätöntä työtä naisten oikeuksien eteen
Aktivistien vastustus onnistui rajoittamaan joitakin pahimpia säännöksiä, mutta laki rikkoo silti kansainvälisiä sopimuksia. Oikeudenriistot, joita tytöt ja naiset ovat Irakissa vuosia kohdanneet, ovat nyt osittain laillistettu.
Laki on astunut voimaan, mutta sitä vastaan taistellaan voimakkaasti. Lain kumoaminen on tasa-arvoaktivistien keskeinen kärkiteema.
Iranissa naiset johtivat edellistä, vuoden 2022 kansannousua. Naiset saivat tuolloin lakkautettua siveyspoliisin, eikä huivipakkolakia käytännössä enää valvota. Nämä protestien suorat saavutukset antavat voimaa kansalaisille.
Onnistumiset ovat valaneet uskoa siihen, että nykyisestä hallinnosta on mahdollista vapautua.
Muutos, joka Iraniin syntyy, tulee mitä todennäköisimmin ruohonjuuritasolta. Ja vielä todennäköisemmin sen eturintamassa ja johtavassa roolissa tulevat olemaan naiset. Edelliset protestit ja kansannousut ovat sen jo osoittaneet.
Tasa-arvon eteen tehdyt voitot motivoivat jatkamaan vaikeissakin olosuhteissa
Hyviä uutisia on viime aikoina kuultu myös Irakin Kurdistanista. Naisten itsenäinen järjestö, joka oli merkittävä tasa-arvokamppailija 1990-luvulla, perusti vapaaehtoisvoimin alueelle ensimmäisen naisten turvakeskuksen. Paikallishallinto kuitenkin kielsi keskuksen toiminnan vuonna 2000. Keskus teki tärkeää työtä kunniamurhien estämiseksi.
Keväällä 2025, pitkän taistelun jälkeen, järjestö ilmoitti jatkavansa jälleen toimintaansa ja loi välittömästi paljon toivoa naisten aseman vahvistumisesta alueella.
Tapahtumat kertovat siitä, että vaikka maailmassa eletään vaikeita aikoja ja sekasortoisessa Lähi-idässä ehkä vieläkin vaikeampia aikoja, aisten aseman ja tasa-arvon puolesta taistellaan yhä.
Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. on tämän taistelun symboli. Ja itse taistelu tekee päivästä merkityksellisen.
Kyse ei ole vain yhdestä kalenteripäivästä. Se on muistutus siitä, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei synny itsestään. Tasa-arvon saavuttaminen vaatii jatkuvaa kamppailua.
Tasa-arvon edistämiseen tarvitaan kaikkia tasa-arvoa arvostavia, sukupuolesta ja taustasta riippumatta, sekä laajaa kansainvälistä solidaarisuutta, jotta taistelu ei jää missään yksin eikä vaimene.
Tasa-arvon eteen tehdyt aavutukset vaikuttavat meihin kaikkiin, kaikkialla.
Binar Mustafa
Kirjoittaja on Kurditaustainen journalisti ja Iranin edellisen kansannousun tapahtumia kuvaavan Nainen. Elämä. Vapaus! -kirjan kirjoittaja.
