Vikes kutsuu mediataloja mukaan hankkeeseen, jossa etsitään toimitusten kanssa keinoja moniäänisemmän journalismin toteutumiseksi. Media moniäänisemmäksi nyt! tukee myös maahanmuuttajataustaisia toimittajia sekä luo verkostoa mediassa aliedustetuille ryhmille.
Vuoden 2022 lopussa Suomessa asui vakituisesti jo noin puoli miljoonaa äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa, ja vieraskielisten osuus koko väestöstä on yhdeksän prosenttia. Miten heidän tai muiden vähemmistöjen ääni kuuluu mediassa? Onko suomalainen media yhä paitsi valkoinen, myös vammaton?
Vikes kutsuukin nyt toimituksia mukaan Moniäänisempi media nyt -hankkeeseen, jossa halukkaat toimitukset voivat saada heidän tarpeisiinsa räätälöityä koulutusta ja mittareita moniäänisyyden vahvistamiseksi.
Selvityksen mukaan median muutos moniääniseksi on Suomessa hidasta
Vikes teetti alkuvuodesta 2024 selvityksen, jossa kartoitettiin moniäänisyyden tilaa suomalaisessa mediassa sekä aiempia yrityksiä moniäänisyyden lisäämiseksi. Ilmeni, että mediassa liikutaan moniäänisyyden suuntaan hyvin hitaasti sekä Suomessa että muutamissa verrokkimaissa.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kulttuurisen ja etnisen moninaisuuden puute mediassa synnyttää toiseuttavaa asetelmaa: Media ei pelkästään heijasta sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, vaan jopa tuottaa jakoa meihin ja heihin. Etniseen tai muuhun vähemmistöön kuuluvat eivät välttämättä koe median edustavan heitä, mikäli representaatiot eivät ole moninaisia. Vastavuoroisesti enemmistöihin kuuluvien saattaa olla hankalaa havaita nyky-Suomen aiempaa monikulttuurisempaa todellisuutta, mikäli media ei muutu yhteiskunnan mukana.
Pahimmillaan tilanteesta seuraa, että vähemmistöihin liittyvässä uutisoinnissa keskitytään negatiiviisiin aiheisin, kuten jengiväkivaltaan ja työttömyyteen. Toisaalta luomalla luottamusta eri väestöryhmien välille media voi vastaavasti olla osa ongelmien ratkaisua.
Tilanteeseen voidaan puuttua myös pohtimalla avoimesti moniäänisyyden tilaa suomalaisissa toimituksissa sekä kehittämällä työkaluja moniäänisyyden lisäämiseksi.
Tätä työtä lähdemme nyt tekemään Helsingin Sanomain Säätiön kaksivuotisella rahoituksella osana Ulkoministeriön rahoittamaa globaalikasvatusohjelmaa yhdessä Tampereen yliopiston ja Haaga-Helian toimittajakoulutuksen kanssa.
Vikesissä Media moniäänisemmäksi nyt! –hanketta vetää toimittaja, globaalikasvatuksen asiantuntija Kristiina Markkanen, jolla on pitkä kokemus maahanmuuttoon, vähemmistöihin ja syrjintään liittyvästä journalismista mm. Helsingin Sanomissa, Me Naiset -lehdessä sekä asunnottomien, työttömien ja vähävaraisten yhteiskunnallisen aseman parantamiseen sitoutuneen Iso Numero -lehdessä.
-Nyt on korkea aika puuttua niihin vääristymiin, joita mediassa esiintyy. Erilaisten vähemmistöjen äänien on viimein aika päästä kuuluviin. Emme saa mennä tekoälyn aikaan pelkästään teknologia edellä, vaan on pidettävä huolta sisällöistä. Niiden tulisi pikemmin laajentaa maailmankuvaamme kuin kaventaa sitä. Siksi Media moniäänisemmäksi nyt!, Markkanen sanoo.
Minkälaista muutosta odotamme saavamme aikaan?
Hankkeellamme on kolme tavoitetta:
Ensimmäinen ja tärkein tavoite on luoda kestävä pohja mediatalojen ja toimitusten omalle moniäänisyystyölle räätälöityjen koulutusten avulla. Useissa tutkimuksissa sekä toimitusten kokemuksia kysyttäessä on todettu, että maahan muuttaneita sekä muita vähemmistöjä koskeva uutisointi on liian vähäistä, puutteellista tai yksiäänistä.
Toive ja tahtotila yhteiskunnallisten ryhmien moninaisuuden huomioivalle uutisoinnille on kuitenkin olemassa, mutta kiireisissä toimituksissa toimintatapojen ja uutiskriteerien muuttaminen on usein hankalaa. Siksi tarjoamme mediataloille talokohtaisesti räätälöityjä workshoppeja tai jopa 1.5 vuoden mittaisia koulutuskokonaisuuksia kestävän ja pysyvän toimintakulttuurin muutoksen mahdollistamiseksi toimitusten arjessa.
Toiseksi, haluamme tukea maahanmuuttajataustaisia toimittajia ammatillisen osaamisen kehittämisessä ja verkostoitumisessa. Tarjoamme räätälöityjä valmennuksia maahanmuuttajataustaisille toimittajille, jotta he voivat täydentää jo olemassa olevaa osaamistaan.
Kolmanneksi, luomme hankkeen aikana laajempaa aliedustettujen ryhmien representaatiota edistävää moniäänisen median verkostoa. Maahanmuuttaneiden lisäksi mediassa aliedustettuina ovat saamelaiset, vammaiset, LGBTQ I+-ihmiset sekä naiset, nuoret, pienituloista ja matalammin koulutetut ihmiset. Hankeemme edistää parhaimmillaan kaikkien aliedustettujen ryhmien mediarepresentaatioita.
Hankkeeseen mukaan lähteville toimituksille luodaan omat moniäänisyyden ja yhdenvertaisuuden lisäämisen suunnitelmat
Työssä voidaan käyttää apuna myös Moniäänisyysmittaria, toimitusten käyttöön luotua työkalua, jonka avulla voidaan automatisoidusti seurata, kuka pääsee ääneen erilaisissa toimituksellisissa teksteissä.
Mittaria on kehitetty jo usean vuoden ajan Tampereen yliopiston ja Sopiva – Sovittelujournalistit ry:n yhteistyönä kahdessakin eri tutkimushankkeessa, ja sitä on koekäytetty sanomalehti Kalevassa ja Yleisradiossa. Yle rakensi tänä keväänä tutkimushankkeen kokemusten pohjalta samantyyppisen työkalun Ylen verkkouutisten käyttöön.
Hankkeen kolmannella kumppanilla STT:llä mittari on jatkuvassa käytössä. Moniäänisyysmittari sai alkunsa v. 2019 Sopiva ry:n innovaationa, jolla se osallistui HS-Säätiön Uutisraivaaja-kilpailuun ja eteni finaaliin asti.
Mittarin kehitystyössä mukana oleva Vikesin yhteistyökumppani, tutkija Matleena Ylikoski sanoo, että tarve kehittää journalismin moniäänisyyttä on alalla yleisesti jaettu kokemus, mutta työkaluja kehittämistyöhön on ollut vähän, jos lainkaan, tarjolla.
–Moniäänisyysmittari pyrkii tekemään haastateltavavalinnoista informoidumpia ja suunnitelmallisempia ja sitä kautta monipuolisempia, sanoo Ylikoski, joka tarkastelee väitöstutkimuksessaan journalismin moniäänisyyttä ja Moniäänisyysmittarin design-prosessia.
