Yangonissa uskotaan median vapautumiseen

15 helmi, 2016

Kun Myanmariin yli kymmenen vuotta sitten perustettiin maan ensimmäinen dokumenttielokuvakoulu, Yangon Film School, opiskelijat kokoontuivat yhteen hotellihuoneeseen, ja pysyivät siellä. Kameroiden kanssa ei kadulle ollut menemistä.

Yangonin elokuvakoulun projektikoordinaattori Win Naing. Kuva: Mikko Kuparinen

“Silloin joutui helposti pidätetyksi. Opiskelijat piilottivat kameroita matkalaukkuihin”, kertoo koulun projektikoordinaattori, Win Naing.

“On ihmeellistä, että tiukasta sensuurista huolimatta koulussa on saatu niin paljon aikaan.”

Myanmaria vuosikymmeniä hallinnut sotilasjuntta astui virallisesti syrjään vuonna 2011 ja vaikka käytännössä valta onkin pysynyt vanhojen kenraalien käsissä, on osittaista vapautumista tapahtunut.

“Parin viime vuoden aikana asiat ovat muuttuneet”, Naing sanoo. “Olemme siirtymässä kohti demokratiaa.”

Naingin mukaan nykyään elokuvaopiskelijat voivat toimia Myanmarissa suhteellisen vapaasti. Kaduilla voi kuvata rauhassa, vaikka kaikkia aiheita ei olekaan sopiva käsitellä.

“Sellaisia, jotka sotilasjuntta kokee sitä uhkaaviksi.”

Vuosikymmenen aikana Yangon Film School on kouluttanut yli 50 elokuvantekijää. Monet heistä ovat voittaneet palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Koulussa käy opettamassa elokuva-alan ammattilaisia muun muassa Suomesta, Englannista ja Saksasta. Viime aikoina opettajiksi on palkattu myös koulun entisiä opiskelijoita. Toiveena on siirtää toimintaa yhä enemmän paikallisten omiin käsiin. Naing on suunnitelmaan tyytyväinen.

“Ulkomaalaisten oppitunneilla joudutaan käyttämään tulkkia ja tietoa hukkuu käännöksiin, sillä tulkit eivät ole aina hyviä. Opiskelijat sanovat saavansa paljon enemmän irti paikallisten pitämistä tunneista.”

Naing kertoo, että käsite dokumenttielokuva on Myanmarissa ollut tuntematon, mutta asenteet ovat muuttumassa.

“Myanmarin isoin kanava, Skynet, on pyytänyt meiltä dokumentteja. He halusivat 400 elokuvaa paketin, mutta toistaiseksi meillä on vasta 180 valmista elokuvaa ja monet käsittelevät aiheita, joita ei tv:ssä voi näyttää”, Naing kertoo.

“Sitten kun Aung San Suu Kyi on vallassa, voimme näyttää niitäkin.”

Viime vuoden marraskuussa Myanmarissa järjestettiin ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit 25 vuoteen. Nobel-palkitun aktivisti Aung San Suu Kyin johtama NLD-puolue sai murskavoiton: jopa 80 prosenttia valittavina olevista paikoista. Maan perustuslaki takaa 25 prosenttia paikoista armeijalle sekä muun muassa sisäministerin ja puolustusministerin paikat, joten paljon tulee olemaan armeijan käsissä jatkossakin.

Naing pitää tilannetta kuitenkin varsin hyvänä. Tulevaisuus näyttää valoisalta.

“Aung San Suu Kyi on kasvanut ulkomailla. Hän tietää, miten yhteiskuntaa pitää kehittää ja ymmärtää, että medialla on siinä tärkeä rooli.”

Yangon Film School on tähän saakka tarjonnut kurssilaisille mahdollisuuden opiskella ilmaiseksi. Tuntuvat leikkaukset pakottavat nyt eurooppalaisen tuen varassa toimivan koulun pohtimaan uusia toimintamalleja.

“Ensi vuonna pystymme järjestämään ilmaisen kurssin, mutta vuoden 2017 jälkeen en tiedä”, Naing sanoo.

“Ehkä valtio vihdoin alkaa tukea meitä tai paikalliset yritykset. Voimme myös järjestää oman kurssin sellaisille, joilla on varaa maksaa ja jotka eivät halua käydä pääsykokeissa.”

Teksti & kuva: Aija Kuparinen & Mikko Kuparinen
Kupariset matkustivat Myanmariin Vikesin tuella loppuvuodesta 2015 tutustumaan maan kehitykseen ja Vikesin tukeman elokuvakoulun toimintaan.

Mitä mieltä olit tästä sisällöstä?

Lisää samasta aiheesta

Itä-AfrikkaJournalismi Keski-AmerikassaKestävä kehitys ja journalismiUutiset
Vikesin matka-avustuksen pilotointi onnistui tavoitteessaan, ja sen avulla tuotettiin neljä globaalia tietoisuutta edistävää juttua suomalaisiin merkkimedioihin

Vikesin matka-avustuksen pilotointi onnistui tavoitteessaan, ja sen avulla tuotettiin neljä globaalia tietoisuutta edistävää juttua suomalaisiin merkkimedioihin

Vikesin ensimmäinen toimittajille suunnattu matka-avustus jaettiin vuosi sitten, ja ensimmäiset avustuksen tuella tehdyt jutut on nyt julkaistu Maailman kuvalehdessä, Suomen Kuvalehdessä sekä Apu-lehdessä. Neljäs juttu ilmestyy vielä kevään kuluessa Demokraatti-lehdessä.
Matka-avustuksen saivat kuvajournalisti Anna Kuokkanen ja toimittaja-kirjailija Kristiina Markkanen sekä toimittaja-kirjailija Pasi Kivioja.