Vikes ja Tampereen yliopisto haluavat juurruttaa kestävän journalismin opetuksen Suomeen. Syksyn työpajojen jutut ilmestyvät Voima-lehdessä, ja yhteistyön lopuksi syntyvä verkkokurssi jää pysyvästi tarjolle.
Vikes ja Tampereen yliopiston journalismikoulutus ovat tänä vuonna aloittaneet kolmivuotisen yhteistyön, jonka tavoitteena on kehittää ja juurruttaa kestävän journalismin opetusta Tampereen yliopistossa ja yleisemminkin Suomessa.
Syksyllä 2023 Tampereen yliopistossa järjestettiin englanninkielinen Introduction to Sustainable Journalism -luentokurssi, ja sen jälkeen syystalvella Kohti kestävää journalismia -työpaja.
Kurssilla käytiin läpi kestävyyden kolmea perusulottuvuutta journalismin näkökulmasta: kuinka kestävästi media toimii ympäristöllisestä, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja mitä pitäisi tehdä toisin, jotta journalismi voisi olla osaltaan rakentamassa kestävää tulevaisuutta. Työpajassa opiskelijat tekevät pareittain tai pienryhmissä omia kestävän journalismin juttujaan.
Uusia näkökulmia kestävyyteen
Kurssille ja työpajaan osallistunut Karoliina Ojala sanoo, että hänen ajattelunsa journalismista on muuttunut.
”Ei journalismi olekaan sitä, mitä tapahtuu tässä ja nyt, vaan meidän pitää katsoa myös taakse ja eteenpäin ja nähdä ilmiöt kokonaisuuksina.”
Anniina Sonerva (vas) ja Karoliina Ojala tekevät juttua lehdistönvapaudesta.
Hitaampi journalismi voi auttaa ymmärtämään laajempia ilmiöitä maailmassa. Hän ajatteli ennen kurssia, että kestävä journalismi käsittelee luultavasti ilmastonmuutosta. Hän yllättyi positiivisesti, että myös sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä on puhuttu paljon.
Myös journalismin kestävyydestä teollisuudenalana opiskelijat ovat saaneet uusia ajatuksia.
”Voidaanko me olla uskottava vahtikoira muille aloille, jos meidän oma alakaan ei ole kestävä?” Anniina Sonerva pohtii. ”Tämä on ollut syksyn kiinnostavin kurssi.”
Sonerva ja Ojala tekevät työpajassa yhdessä juttua siitä, miten sananvapaus ja toimittajien työtila on kaventunut Suomessa, Espanjassa ja Kreikassa. Tämä ja muut työpajan jutut julkaistaan Voima-lehdessä ensi vuonna.
Konkreettista ympäristöasiaa
Lähempänä tamperelaisten arkea on Simo Natusen, Tommy Hellströmin ja Teemu Peltoniemen juttuhanke, jossa he selvittävät, kumpi on ekologisempi tapa matkustaa: sähköbussi vai raitiovaunu.
”Simo haastattelee asiantuntijoita ja minä ja Tommy mennään tekemään galluppia – ensin bussilla Hervantaan ja ratikalla takaisin. Samalla saadaan kuvat”, Teemu Peltoniemi sanoo.
Kyseessä on molemmille ensimmäisiä ympäristöjuttuja, ja siinä houkutti paikallisen aiheen yhdistäminen isompiin ilmiöihin.
”Tämä on kiva, kun ei ole vain ympäristöasiaa, vaan juttuun yhdistyy myös konkreettisesti ihmisten arki”, Peltoniemi sanoo.
Simo Natunen ja Teemu Peltoniemi pääsivät tekemään ympäristöjuttua, joka oli molemmilla aika uusi kokemus.
”Kiva tehdä tällaista, mikä keskittyy ympäristöön, kun sitä ei varsinaisessa työssä niin paljon tee”, Simo Natunen sanoo.
Kaikki neljä opiskelijaa uskovat, että kurssi ja työpaja vaikuttavat heidän omaan työhönsä journalisteina tulevaisuudessa.
”Juuri heitin työhaastattelussakin pari täällä käytettyä termiä, toivottavasti niillä napsahtaa työpaikka”, Peltoniemi naurahtaa.
Verkkokurssi tulee jäädäkseen
Ensi vuonna kestävän journalismin koulutus jatkuu Sustainable Digital Life -maisteriohjelmaan sisällytettävällä kurssilla, ja vuonna 2025 valmistuu kestävän journalismin verkkokurssi Tampereen yliopiston DigiCampus-alustalle. Sille on jo saatu materiaalia tämän vuoden englanninkielisestä luentokurssista.
Verkkokurssin on tarkoitus jäädä journalistiikan opintosuunnan avoimen yliopiston tarjontaan toistaiseksi, sanoo yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi Tampereen yliopiston julkaisemassa jutussa.
”Kestävän journalismin teemat näkyvät varmasti eri tavoin myös journalistiikan tulevien vuosien suomenkielisen tutkinto-opetuksen sisällöissä.”
Verkkokurssi voidaan Ala-Fossin mukaan liittää journalistiikan avointen opintojen ohella myös osaksi laajempaa kestävän kehityksen opintokokonaisuutta sekä osaksi suunnitteilla olevaa, englanninkielistä viestintätieteiden kansainvälistymisopintokokonaisuutta.
