Maaliskuussa Vikesin hallituksen johtoon nimettiin uusi puheenjohtaja, pitkän linjan toimittaja Jarmo Koponen.
Huhtikuussa Vikesin tiimi uudistui kun globaalikasvatuksen asiantuntijana sekä Media moniäänisemmäksi nyt! –hankkeen vetäjänä aloitti toimittaja- tietokirjailija Kristiina Markkanen ja viestinnän asiantuntijana viestinnän ammattilainen Tiina Helin.
Mihin suuntaan uudet tulokkaat toivovat vievänsä säätiötä?
Kehitysyhteistyötä ei enää tehdä tuolla jossain, sillä se on tuotu lähemmäs osaksi suomalaista yhteiskuntaa
Jarmolle journalismi on ollut elämäntapa, ja 40-vuoden toimittajauran päätteeksi Vikesin puheenjohtajuus tuntui sopivalta paikalta hyödyntää kansainväliseltä journalismin kentältä karttunutta osaamista. Miltä kehitysyhteistyö näyttää Jarmon perspektiivistä tänä päivänä?
“Aikaisemmin kehitysyhteistyö oli kehitysyhteistyöteollisuutta. Ajan kuluessa kenttä on kuitenkin muovautunut paikallista rauhankasvatusta ja globaalikasvatusta edistäväksi. Nämä teemat ovat oleellinen osa myös Vikesin toimintaa”, Jarmo kertoo.
Jarmon mukaan kehitysyhteistyön rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on muuttunut edellisten vuosikymmenien aikana. Tänä päivänä kehitysyhteistyössä korostuu maapallon laajuisen yhteistyökyvyn rakentaminen, ja töitä sen eteen tehdään sekä Suomessa, että muualla.
“Kehitysyhteistyön suurin hyvä on yhteinen ymmärrys siitä, mistä tässä kaikessa on kysymys. Tärkeää on rakentaa solidaarisuutta ja konsensusta, joka on jaettua sekä globaalisti että ylisukupolvisesti.”
Jarmo korostaa, kuinka yksittäisillä tapaamisilla saattaa olla moninkertaisia vaikutuksia. Journalistisen kehitysyhteistyön kauneus piileekin mahdollisuudessa tuoda yhteen paikallisten toimittajien kehittämiä parhaita mahdollisia toimintatapoja ja katsoa, josko jossain muualla olisi hyötyä tästä tiedosta.
“Avun tarpeellisuudesta ja kohteista on uskallettava keskustella, ja sitä varten meillä on vapaa media ja oikeus ilmaista mielipiteemme. Tämä mahdollisuus on vain yhdellä seitsemästä ihmisestä maailmassa. Me olemme saaneet apua, ja tänään voimme olla hyödyksi journalisteina toinen toisillemme”, Jarmo lopettaa.
Vikesin tehtävä on kehittää median moniäänisyyttä globaalista näkökulmasta ei vaan Suomessa, vaan myös globaalissa etelässä
Kristiinalle Vikesissä yhdistyvät sopivasti journalismin ja kehitysyhteistyön teemat, “molemmat rakkaita lajeja,” Kristiina toteaa. Kristiina on erityisen kiinnostunut journalismin kehittämisestä ja murroksesta digitalisaation ja dekolonisaation näkökulmista.
Pitkä kokemus toimittajana työskentelystä, friikkuvuosista sekä viestinnän ja tietokirjailijan töistä ovat vieneet Kristiinan urallaan pisteeseen, jossa hän haluaa jakaa oppimaansa seuraaville sukupolville oppien samalla jatkuvasti itse lisää. Globaaliskasvatuksen ja median moniäänisyysprojektin asiantuntijana Kristiina tapaa sekä toimittajaopiskelijoita, että alan tutkijoita ja kehittäjiä.
“Toimittajaopiskelijoiden kanssa työskennellessä pysyy kiinni ajassa ja yhteiskunnallisessa muutoksessa.”
Kristiina näkee journalistisukupolvien välillä myös eroja: “Olen osa sukupolvea, joka opetettiin uskomaan objektiiviseen journalismiin ja agendajournalismin suhteen oltiin tarkkoja. Kun asuin USA:ssa 1990-luvulla, siellä törmäsin usein journalisteihin, jotka olivat myös aktivisteja. Silloin pidin sitä outona, mutta huomaan saman kehityksen meillä nyt.”
“Ehkä meillä vanhemmilla toimittajilla on tässä nuorilta jotain opittavaa ja heillä meiltä. Itseäni kiinnostaa tutkia uusia journalismin lajeja, kuten kestävä journalismia ja ratkaisukeskeistä journalismia. Kuitenkin muistaen, että totuudellisuus ja jopa entistä suurempi läpinäkyvyys ovat kaiken journalismin perusta, ja myös kilpailuvaltti disinformaatiota ja valeuutisia vastaan.”
Kristiina on huomannut, että nuorten sukupolvien journalistinen navigointi digitalisaation, algoritmien ja aktivismin paineessa on paljon haastavampaa, kuin aiemmin aloittaneille journalisteilla. Nämä ovat syitä, joiden takia Kristiina näkee ylisukupolvisen journalistisen yhteistyön sekä vertaisoppimisen mahdollistamisen erityisen merkityksellisinä teemoina.
Vikesin asiantuntemus on avainasemassa vastattaessa suomalaisen mediakentän muutostarpeisiin
Tiinan juuret pohjaavat sosiologiseen maailmankuvaan yhdistettynä kiinnostukseen globaalia yhteistyötä sekä demokratian ja sananvapauden puolustamista kohtaan. Tiinalle Vikesissä yhdistyivät tärkeät arvot; oikeudenmukaisuus, solidaarisuus sekä median rooli demokraattisen päätöksenteon kivijalkana.
“Näen Vikesistä löytyvällä asiantuntemuksella ja globaaleilla verkostoilla olevan valtavasti tarjottavaa suomalaiselle mediakentälle. Maailmamme muuttuu ja länsikeskeiseen maailmankuvaan keskittyminen ei enää riitä palvelemaan informaatiotarpeitamme. Vikesillä on loistava sauma ja asiantuntemus lisätä ihmisten tietoisuutta yhdistämällä journalismin ja globaalikasvatuksen keinoja viestinnässä.”
Tiina ajattelee, että tämän päivän kehitysyhteistyön keskiössä on oman tontin siivoaminen; miten puhumme asioista, ketkä pääsevät ääneen, mitä vanhentuneita ja ulossulkevia ajattelutapoja uusinnamme huomaamattamme mediassa? Entä kuinka paljon annamme kaupallisen logiikan ja median taloudellisen keskittymisen ohjata uutisointiamme?
“Globaali ja kansainvälinen Suomi ei ole tulevaisuutta, vaan tätä päivää. Siksi meidän paikallisen mediakentän tulisi pysyä mukana tässä kehityksessä. Se on suunta, johon haluamme Vikesin viestinnällisiä panoksia viedä”, Tiina lopettaa.
