Ulkoministeriö myönsi heinäkuussa Vikesin kehitysyhteistyölle hanketukea reilut 2,2 miljoonaa euroa vuosille 2021–2024. Hankkeilla tuetaan ja koulutetaan toimittajia Keski-Amerikassa, Itä-Afrikassa ja Nepalissa.
Muun muassa Keski-Amerikan journalistien tuki jatkuu ainakin vuoteen 2024 saakka. Kuva: Kimmo LehtonenVikesin kehitysyhteistyöhankkeet edistävät Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden toteutumista ja niitä voidaan luonnehtia yhteiskunnallisesti hyödylliseksi. Näin totesi ulkoministeriö heinäkuun alussa, kun se myönsi kolmelle Vikesin hankkeelle nelivuotisen hanketuen vuosille 2021–2024.
Yhteensä hankkeille myönnettiin 2 276 098 euroa, eli keskimäärin reilut puoli miljoona euroa vuotta kohden.
Ulkoministeriön päätös ilahduttaa Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starckia erityisesti kahdesta syystä: ensinnäkin päätökset tehtiin poikkeuksellisen aikaisin ja tällä kertaa myös neljäksi vuodeksi kerrallaan.
”Tämä tukee ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä, mikä on järjestöjen kehitysyhteistyössä tärkeää”, Starck sanoo.
Vikesin kaikki kolme hanketta ovat jatkohankkeita olemassa olevalle yhteistyölle, vaikka osassa laajennetaankin uusille alueille.
”On erinomaista, että näiden jatkohankkeiden avulla voimme jatkaa aiempien kumppaneiden kanssa ja hyödyntää nykyisissä hankkeissa opittua”, Starck sanoo.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo ulkoministeriön tiedotteessa, että kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on keskeinen osa Suomen kehityspolitiikkaa
”Järjestöjen kumppanuudet paikallisten toimijoiden kanssa vahvistavat globaalia vastuunkantoa ja edesauttavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.”
Ulkoministeriö myönsi tukea 36 järjestölle ja 62 eri hankkeeseen yhteensä 25 miljoonaa euroa. Edellisellä hakukierroksella vuonna 2018 summa oli seitsemän miljoonaa euroa pienempi.
Yhteisömediahanke laajenee Tansaniasta Keniaan ja Ugandaan
Vikes on tukenut Tansanian yhteisöradioita, ja tulevan hankkeen aikana toiminta laajenee Ugandaan ja Keniaan. Käynnissä olevassa hankkeessa tansanialaisille yhteisöradioille rakennetaan verkkoportaali, jolla julkaistaan yhteisöradioiden tuottamia uutisia, podcasteja ja suoria radiolähetyksiä eri puolilta maata.
Tulevassa hankkeessa vastaava portaali rakennetaan myös Ugandaan, ja Keniassa koulutetaan maaseudun nuoria toimittajia tuottamaan laadukkaampia radio-ohjelmia. Hankkeen koulutuksiin ja mediatuotantoihin osallistuu yli 50 yhteisöradiota ja satoja toimittajia kolmessa maassa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa erityisesti maaseudun asukkaiden äänen kuulumista ja vaikuttamista laadukkaassa mediassa.
”Hankkeella on vahva asiantuntemus omalla toimialallaan”, ulkoministeriön päätöksessä kehutaan.
Hanke tukee kumppanien strategioita, ja paikallisten kumppanien roolit ja vastuut ovat ministeriön mukaan selkeät.
”Osana kokonaisharkintaa on huomioitu hakijan erityinen temaattinen osaaminen ja pitkäaikainen kokemus Tansaniassa sekä tulosten hyvä saavuttaminen yhdessä kumppaniensa kanssa, joka tuo lisäarvoa Suomen kehityspolitiikan toimeenpanoon.”
Tukea naistoimittajille jatketaan
Toinen tukea saanut hanke on naistoimittajien tukihanke, joka on alkanut vuonna 2019 Nepalissa ja Tansaniassa.
Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana tehty selvitys naistoimittajien asemasta Tansaniassa ja Nepalissa paljasti selvästi, että tasa-arvon saavuttaminen edellyttää rakenteellista muutosta toimituksissa. Jatkohankkeessa tähän pureudutaan vaikuttamalla mediatalojen johtoon ja toimitusten portinvartijoihin kuten toimituspäälliköihin sekä järjestämällä tasa-arvoa ja asennemuutosta edistävää koulutusta yhteistyössä mediatalojen kanssa.
Hankkeen tavoite on ministeriön mukaan erittäin tärkeä, kumppanuudet ovat vahvoja alallaan ja toiminta perustuu aiempiin tuloksiin ja oppeihin.
”Suunnitelma siitä, että vaikutetaan myös vahvasti mediataloihin ja portinvahtijoihin vaikuttaa hyvin läpiajatellulta strategialta, jolla on hyvät mahdollisuudet luoda pysyvämpää muutosta”, päätöksessä kehutaan.
Jatkohankkeessa oli tarkoitus laajentaa toimintaa pienimuotoisesti Somaliaan, jossa Vikesillä on ollut pitkäaikaista yhteistyötä. Ulkoministeriö myönsi tukea kuitenkin noin kolmanneksen vähemmän kuin sitä haettiin, joten hankkeen toiminnot ja kohdemaat tarkentuvat, kun suunnitelmaa sopeutetaan saatuun tukeen.
Keski-Amerikan journalistit yhä vaikeammassa tilanteessa
Myös Vikesin pitkäaikainen työ Keski-Amerikassa saa jatkoa. Nelivuotinen jatkohanke tukee itsenäisiä, innovatiivisia ja taloudellisesti kestävämmällä pohjalla toimivia medioita ja kansalaisjärjestöjä Nicaraguan, El Salvadorin ja Hondurasin haastavassa toimintaympäristössä.
Vuonna 2017 alkaneen hankkeen tavoitteena on taata kansalaisten tiedonsaanti.
”Jatkohanke toimii tärkeällä sektorilla toimintaympäristöissä, joissa sananvapautta ja kansalaisyhteiskunnan toimitilaa rajoitetaan vahvoin keinoin”, ministeriö perustelee.
”Hanke vahvistaa omalta osaltaan alueen demokratiakehitystä ja sillä on hyvät mahdollisuudet kapasitoida kumppaneita olemaan vahvempia entistä haastavimmissa olosuhteissa.”
Osana kokonaisharkintaa ministeriö huomioi, että Vikes on pystynyt tukemaan kumppaneitaan laadukkaassa tiedonvälityksessä ja itsenäisen varainhankinnan kehittämisessä, mikä lisää toiminnan kestävyyttä.
Hankkeessa tulee kuitenkin pyrkiä kumppanien kapasiteetin ja omavaraisuuden vahvistamiseen niin, että kestävä exit eli hankkeen päättäminen on mahdollista vuoteen 2024 mennessä.
Ulkoministeriö ei ole ainoa rahoittaja
Vikesillä on näiden kolmen hankkeen ohella vuodelle 2021 ulkoministeriön aiempi rahoitus Somalian toimittajien tukihankkeelle sekä Yangonin elokuvakoulun tukihankkeelle Myanmarissa.
Käynnissä on myös ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatushanke, jossa koulutetaan toimittajaopiskelijoita kestävästä kehityksestä ja tuotetaan oppimateriaalia yhdessä Maailma.net-uutisportaalin kanssa.
Ulkoministeriön lisäksi Euroopan unioni tukee Vikesin ja usean eurooppalaisen kumppanin hanketta, jossa syvennetään ymmärrystä muuttoliikkeestä Euroopassa. Euroopan unioni tukee myös toimittajien koulutusta Somaliassa.
Lisäksi Vikes on saanut tukea muun muassa Journalistiliitolta, Nenäpäivä-säätiöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Oskar Öflundin säätiöltä, toimittajajärjestöiltä ja lukuisilta yksityishenkilöiltä. Hankkeisiin tarvitaan aina omarahoitusta, eli yksityisiä lahjoittajia kaivataan edelleen.
