Vikes ja kansainvälinen naisjournalistien joukko tuottivat videon, jossa toimittajat Nepalissa ja Keniassa pohtivat, miten miesten valta näkyy median sisällöissä, ja miten asiaa voisi korjata.
Naisille annetaan tasa-arvojuttuja, sosiaalisia juttuja ja sellaisia. Miehille ulkomaanuutisia, puolustusta, turvallisuutta ja politiikkaa. Miehet pääsevät ulkomaille ja seuraamaan pääministerin toimia.
Näin toteaa päätoimittaja Babita Basnet nepalilaisesta Ghata-mediasta Vikesin ja kansainvälisen naistoimittajien joukon tuottamalla videolla.
Videolla pohditaan, miten patriarkaalinen ajattelu näkyy median sisällöissä.
Tunnettu nepalilainen journalisti Kunda Dixit, joka toimii Nepali Times -lehden kustantajana, sanoo nähneensä omin silmin, miten hänen aiemmin johtamansa lehti on muuttunut, kun päätoimittajaksi on tullut nainen, Sonia Awale.
”Naisilla on erilainen perspektiivi talouteen politiikkaan, ympäristöön ja muihin teemoihin, joita käsittelemme päivittäin”, Dixit sanoo.
Hän ottaa esimerkin ilmansaasteista. Hän olisi itse tehnyt saastejutusta puhtaan ympäristöuutisen, mutta uuden naispäätoimittajan käsittelyssä sellaiseen muistetaan ottaa poliittinen kulma: puhutaan epäonnistumisesta joko poliittisessa päätöksenteossa tai päätösten toteen saattaamisessa.
”Minusta naispäätoimittajat näkevät poliittiset linkit paremmin kuin osa meistä on ennen nähnyt”, Dixit sanoo.
Miehet voivat olla liittolaisia
Videolla pohditaan myös ratkaisuja.
”Valtamedian miesjohtajien pitäisi muuttaa käytöstään ensin. He voisivat inspiroida toisia miestoimittajia tekemään ympäristöstä naisille suopean”, sanoo nepalilaisen Kantipur-mediatalon toimittaja Bidhya Rai.
Samoilla linjoilla on kenialainen urheilutoimittaja Hillary Anekea.
”Minusta me voisimme korottaa ääntämme ja sanoa, että tässä on tehty asioita tietyllä tapaa jo aika kauan, eikö voittaisi kokeilla jotain muuta välillä. Tiedämme kuinka osaavia naispuliset kollegamme ovat, miksei annettaisi heille mahdollisuutta?”
Kunda Dixit muistuttaa, että meidaa muutetaan myös hyvällä esimerkillä.
”Kun joku media yrittää muuttaa asioita, siitä tulee sen muutoksen symboli ja sana kiirii.”
Kun ihmiset huomaavat, että tuolla mediallahan menee hyvin ja sisältö on dynaamista, kun heillä on naisia ja vähemmistöjä töissä, se tekee Dixitin mukaan vaikutuksen.
”Mediahan ei mainosta vain sisältöjään vaan myös itseään.”
Videotyöryhmä: Shreejana Shrestha (Nepal), Bidhya Rai (Nepal), Eunice Wanjiku Mwaura (Kenia) ja Hellen Shikanda (Kenia).
Kuvaus: Sauti TV