Kansalaisjärjestöjen vaalipaneelissa kaikki ehdokkaat kannattivat median ja kansalaisyhteiskunnan vapautta. Konkreettisina toimina esitettiin rahallista tukea järjestöille, esimerkin voimaa ja koulutusta.
Emma Kari, Kimmo Tiilikainen, Jenni Pajunen ja Pilvi Torsti.Seinälle tuli väittämä: ”Suomen tulee pyrkiä turvaamaan vapaan median ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet kumppanimaissaan.”
Kaikki neljä järjestöjen vaalipaneelin osallistujaa, Emma Kari (vihr.), Kimmo Tiilikainen (kesk.), Jenni Pajunen (kok.) ja Pilvi Torsti (sd.), nostivat vihreän lapun.
“Se olisikin ollut, jos joku olisi kieltänyt”, naureskeli juontaja Rosa Kettumäki.
”Näinhän on helppo sanoa, mutta meillä on kumppanimaina esimerkiksi Somalia ja Myanmar. Millaista tasoa voidaan vaatia? Ja miten sitä tehdään vaikka Somaliassa?” hän jatkoi.
Emma Kari käänsi katseensa yleisöön.
”Paras asiantuntemus tulee niiltä ihmisiltä, jotka toimivat kentällä. Välillä tuntuu oudolta, että meidän poliitikkojen pitää tulla sanelemaan, vaikka siellä kentällä tiedetään ne parhaat toimet”, hän sanoi.
Vikesin riveistä vastasimme, että esimerkiksi Somaliassa on pyritty tähän kouluttamalla toimittajia, parantamalla median laatua ja kouluttamalla myös poliiseja, jotta nämä ymmärtäisivät toimittajien oikeudet ja sananvapauden.
Kari nyökkäsi. Paneelissa kysyttiin myös toiveita poliitikoille näiden teemojen edistämiseen. Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck esitti niitä Twitterissä.
Vielä @EmmaKari kysymykseen toiveista poliitikoille: esim. kansalaisjärjestörahoituksen turvaaminen, vapaan median ja kansalaisyhteiskunnan puolustaminen julkisesti, yhteistyö ja vuoropuhelu järjestöjen kanssa, aiheen nosto poliittisiin linjauksiin ja ohjelmiin, oma esimerkki
— Auli Starck (@AuliStarck) 2. huhtikuuta 2019
Esimerkin voimalla
Pilvi Torsti sanoi, että sosialidemokraateilla on ollut tavoitteena, että kansalaisjärjestöjen tukemiseen ohjattaisiin 15 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. ”On ruohonjuuritason verkostoja, joita valtiolliset tasot eivät tavoita. Ne toimivat usein myös varsin uhatussa tilanteessa”, Torsti sanoi.
Hän kehui myös Demo ry:n toimintaa, jossa suomalaisen puoluekentän ääripäät saattavat mennä köyhempiin maihin yhteisenä delegaationa kertomaan esimerkiksi yhteistyöstä Helsingin kaupunginhallituksessa.
Kimmo Tiilikainen lisäsi, että hyvää esimerkkiä on pystytty näyttämään myös siinä, miten kestävän kehityksen tavoitteiden Agenda 2030 -työssä on otettu kansalaispiirejä laajasti mukaan. ”Käytännön esimerkkien antaminen Suomen ja Pohjoismaiden tasolla: miten maailman parhaat ja vauraimmat demokratiat itse toimivat? Esimerkin voima on suuri”, Tiilikainen sanoi.
Avoin data, sananvapaus, toimittajien kouluttaminen
Kommenttipuheenvuoron pitänyt Suldaan Said Ahmed (vas.) penäsi sitä, että sananvapaus ja muut ihmisoikeudet nostettaisiin yhteistyön painopistealueiksi, etenkin hauraimmissa valtioissa. Hän oli itse käynyt äskettäin työmatkalla Somalimaassa. Kysyimme Twitterissä vielä tentin kestäessä lisätietoja.
#ihmisoikeudet:ien ja #sananvapaus:den edistäminen on oltava kärjessä #kehitysyhteistyö’ssä: kouluttamalla paikallisia kansalaisjärjestöjä, nuoria ja päättäjiä. Monissa maissa toimittajat työskentelevät äärimmäisen vaarallisissa olosuhteissa. Arvostan todella paljon teidän työtä. — Suldaan | Eduskuntavaalit | #19 (@suldaansaid) 2. huhtikuuta 2019
Kokoomuksen Jenni Pajunen ei saanut vastata median rooliin, sillä hän oli käyttänyt puheenvuoronsa jo edellisessä kysymyksessä.
Niinpä annoimme hänellekin kommentointimahdollisuuden Twitterissä.
Tässä muutama keino sananvapauden tukemiseksi hauraissa maissa, ekasta ja vikasta mulla on omaakin kokemusta mm. Angolasta 1. Datan kerääminen ja avaaminen julkiseksi 2. Toimittajien kouluttaminen 3. Vaalitarkkailu ja mediamonitorointi
— Jenni Pajunen #212 (@JenniPajunen) 3. huhtikuuta 2019
Liittolaisia Vikesin työlle siis tulevassakin eduskunnassa tuntuu olevan.
