Toimittajamurhat jatkuvat Hondurasissa

20 tammi, 2017

Vikesin uusi hanke tukee Keski-Amerikan riippumattomien toimittajien ja medioiden työtä.

Tiistainen toimittaja Igor Padillan murha nosti taas uutisiin Hondurasin väkivallan. Maaon johtanut jo pitkään maailman murhatilastoja. Henkirikoksia tehdään 100 000 kansalaista kohti vajaat 100, noin 50 kertaa enemmän kuin Suomessa. Tilanne on lähes yhtä huono naapuri El Salvadorissa, joka kilpailee kakkostilasta Venezuelan kanssa.

Myös toimittajat ovat saaneet tästä osansa, varsinkin Hondurasissa: maan ihmisoikeuskomissionmukaan vuodesta 2003 lähtien toimittajia on murhattu jo 69.

Niistä viimeisin, toimittaja Igor Padillan murhatutkinta eteni yllättäen massivisiinpidätyksiin kahdessa päivässä. Tämä on hyvin poikkeuksellista, sillä aiemmista murhista vain neljä tapausta, viitisen prosenttia, on edennyt tuomioistuimiin asti. Kaikki muut 65 tapausta ovat jääneet kokonaan selvittämättä.

Väkivallan kierteellä on Hondurasissa historialliset juurensa. Keski-Amerikan sisällissotien aikana 1980-luvulla Hondurasista tuli käytännössä Yhdysvaltojen tukikohta, jossa kaikenlainen oppositio tukahdutettiin voimakeinoin. Äärioikeistolaiset kuolemanpartiot terrorisoivat kansalaisia mielin määrin.

Seuraavan vuosikymmenen jonnin verran demokraattisemman kehityksen jälkeen väkivaltariistäytyi taas käsistä vuoden 2009 vallankaappauksen myötä.

– Vallankaappaus tarkoitti maan orastavan institutionaalisen kehityksen romuttumista,sanoo hondurasilainen toimittaja Dina Meza. Hän on maan sananvapautta puolustavan kirjailijajärjestö PENin puheenjohtaja.

– Meillä on käsissämme läpikotaisin militarisoitunut, ihmisoikeuksiakunnioittamaton, järjestyneen rikollisuuden ja huumekaupan ohjailema yhteiskunta, Meza sanoo.

– Näissä oloissa sananavapaudelle käy aina huonosti. Kun teet journalististatutkintaa, josta poliittiset päättäjät, yritysmaailma, huumeoparonit tai jengit eivät pidä, voit joutua maksamaan siitä hengelläsi.

Monille toimittajat ovat jatkuvien murhauhkausten ja panostuksen kohteena jatkuvasti.Kun paine käy liian kovaksi, kyseeseen tulee enää joko ammatin vaihto, itsesensuuri tai maastapako. Viime vuonna Hondurasista joutui pakenemaan Eurooppaan murhien pelossa 3 toimittajaa.

Meza itse sai murhauhkauksia ja vietti pari vuotta sitten viitisen kuukautta nk. “turvakeskuksessa”Englannin Yorkissa. Tällaisia ihmisoikeusjärjestöjen ylläpitämiä paikkoja on Euroopassa muutamia.

Kuva ja teksti: Kimmo Lehtonen
Tegucigalpa, Honduras

Vikes on toiminut Nicaraguassa vuodesta 2007 ja on kohentanut yli 100 journalistin ja alan opiskelijan ammattitaitoa.Nyt työ jatkuu vuoden tauon jälkeen uudella hankkeella, joka kouluttaa Nicaraguan ja Keski-Amerikan riippumattomia tiedotusvälineitä ja journalisteja kehittämään liiketoimintaansa ja työskentelemään innovatiivisesti tutkivan journalismin menetelmiä noudattaen. Hankkeellä tähdätään yhteisten journalististen tuotantojen kautta alueen itsenäisen median verkostoitumiseen haastavan ja vaikean työskentely-ympäristön oloissa.

Pääkumppanit ovat verkkojulkaisu ja radio Onda Local ja ympäristöjärjestö Centro Humboldt Nicaraguassa, verkkojulkaisut El Faro El Salvadorissa ja El Pasos Del Animal Grande Hondurasissa. Lisäksihankkeesta hyötyvät kussakin maassa pienemmät paikalliset journalistiosuuskunnat sekä yksittäiset toimittajat.

Mitä mieltä olit tästä sisällöstä?

Lisää samasta aiheesta

Itä-AfrikkaJournalismi Keski-AmerikassaKestävä kehitys ja journalismiUutiset
Vikesin matka-avustuksen pilotointi onnistui tavoitteessaan, ja sen avulla tuotettiin neljä globaalia tietoisuutta edistävää juttua suomalaisiin merkkimedioihin

Vikesin matka-avustuksen pilotointi onnistui tavoitteessaan, ja sen avulla tuotettiin neljä globaalia tietoisuutta edistävää juttua suomalaisiin merkkimedioihin

Vikesin ensimmäinen toimittajille suunnattu matka-avustus jaettiin vuosi sitten, ja ensimmäiset avustuksen tuella tehdyt jutut on nyt julkaistu Maailman kuvalehdessä, Suomen Kuvalehdessä sekä Apu-lehdessä. Neljäs juttu ilmestyy vielä kevään kuluessa Demokraatti-lehdessä.
Matka-avustuksen saivat kuvajournalisti Anna Kuokkanen ja toimittaja-kirjailija Kristiina Markkanen sekä toimittaja-kirjailija Pasi Kivioja.