“On pakko aloittaa jostain, emme voi hallituksessa vain odottaa toimettomina, että median tilanne korjaantuu. Meidän tulee aloittaa yhteistyö ja kokoontua heidän kesken, joiden kanssa löydämme yhteisymmärrystä. Olen todella optimistinen muutoksesta”, toteaa varainformaatioministeri Abdiraham Al-Aladalaa Somalian viestinnän-, kulttuurin- ja turismin ministeriöstä.
Somalia on eräs maailman nuorimpia kansoja: 75% väestöstä on alle 35-vuotiaita. Nuoruus on sekä voimavara että haaste tuoreessa diginatiivien demokratiassa. Minkälaisia haasteita mediakentällä kohdataan sisällissodan traumatisoimassa, klaanien perusteella jakautuneessa vielä matalan koulutustason omaavassa maassa, Al-Aladalaa?
“Disinformaatio ja vihapuhe ovat maamme mediakentän suurimmat ongelmat. Somaliassa on satoja lehtiä, verkkojulkaisuja sekä televisio- ja radiokanavia. Kukaan ei kuitenkaan ole kontrollissa siitä mitä tuotetaan ja kuka sisältöä tuottaaa. Kuka tahansa voi sanoa olevansa journalisti ilman minkäänlaista alan koulutusta tai taustaa.” Al-Aladalaa tiivistää 17.6 miljoonan asukkaan maan mediakentän haasteet.
Somalian mediakenttä on käynyt läpi valtavia mullistuksia edellisen 30 vuoden aikana. Kolonialistiseen aikaan maassa oli kaksi radiokanavaa, mutta ei televisiota. Vasta 1990–luvun alussa klaaneihin linkittyneiden vapaiden lehtien julkaisu yleistyi, ja vuosituhannen vaihteeseen mennessä myös radio löysi tiensä kotitalouksiin.
Somalia on nuori maa niin väestön, kuin mediakulttuurinkin näkökulmasta – siksi some ohjaa mediakentän murrosta ja haastaa luotettavaa tiedonvälitystä
“Tänä päivänä Somaliassa on valtavasti vahoja radio- ja televisiokanavia, ja yhden hengen uutistoimistot, eli influensserit, ovat saaneet huomattavasti vaikutusvaltaa mediakentällä” Al-Aladalaa kertoo.
Somevaikuttaminen onkin muodostunut erääksi suurimmaksi esteeksi Somalian rauhan edistämisen tiellä. Al-Aladalaan mukaan moni nuori ajattelee, että toimittajana työskenteleminen on vaivaton kanava työllistyä; et tarvitse koulutusta etkä kokemusta, alat vain puhumaan kameralle ja jakamaan uutisia.
Tee se itse –toimittajien suurin haaste on uutisten laatu: moni toimittajaksi itseään kutsuva vaikuttaja jakaa joko tiedostaen tai tiedostamattaan disinformaatiota ja feikkiuutisia, sekä maalittaa henkilöitä, jotka eivät toimi omien tavoitteiden mukaisesti. Viha ja pelko ovat algoritmeja parhaiten ruokkivia tunteita, ja klaanien välisiä vastakkainasetteluja on vaivatonta hyödyntää katsojalukujen kasvattamisessa.
“Tiktokissa huomiota ovat saaneet klaanien väliset väittelyt, joissa kahden klaanin edustajat väittelevät keskenään. Ihmiset lahjoittavat rahaa näille henkilöille tukeakseen omaa klaaniaan. Todellisuudessa väittelijät ovat ystäviä, ja pyörittävät näin yhteistä bisnestä. Tätä eivät somekäyttäjät kuitenkaan tiedä, väittelijöiden esittämä teatteri klaanien välisten jakojen uusintamisesta ja syventämisestä on heille täyttä totta”, Al-Aladalaa
Al-Aladalaa kertoo, kuinka aikaisemmin journalistin määrittäminen oli helppoa. Henkilö, joka on käynyt journalistisen koulutuksen, työskentelee mediatalossa tai omistaa mediakortin, voi kutsua itseään journalistiksi. Someaikana kuka tahansa on alkanut kutsua itseään journalistiksi ilman minkäänlaisia kytköksiä alan eettiseen koodistoon tai periaatteisiin. Al-adalaan mukaan eräänä ratkaisuna voisi toimia Kenian malli, jossa liiton myöntämä pressikortti todentaisi henkilön journalistisen taustan.
Varainformaatioministeri hakee Somalian medianeuvoston rakentamiseen inspiraatiota muun muassa Suomesta, Tanskasta ja Keniasta
Al-Aladalaa toivoo medianeuvoston luovan tuoretta demokratiaa tukevan instituution, joka tarjoaa rauhaa edistäviä verkostoitumismahdollisuuksia niin perinteisten kuin somemedioidenkin näkökulmista. Tällä hetkellä lukuisten mediakanavien ja sometoimittajien verkostossa luotettavan sisällön arviointi on lähes mahdotonta.
Suomen tarina sisällissodan ja toisen maailmansodan kautta demokraattiseksi hyvinvointivaltioksi ja lehdistövapauden mallimaaksi ovat syitä, joiden vuoksi Al-Adalaa on vierailulla Suomessa. Tapaamiset Vikesin asiantuntijoiden kanssa sekä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvösen kanssa ovat tarjonneet inspiraatiota ja työkaluja, joiden avulla edistää medianeuvoston perustamista Somaliassa.
“On tärkeää aloittaa siitä, että löydämme heidät, jotka ovat yhtä mieltä asioista ja haluavat tehdä yhteistyötä. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, sillä hallituksen ei haluta puuttuvan median toimintaan”, Al-Aladalaa pohtii. Toisaalta median itsesäätelyelintä on vaikea rakentaa vain mediatalojen kesken, sillä moni media tuottaa sisältöä täysin eri todellisuuksista ja arvomaailmoista käsin, hän jatkaa.
Tänä vuonna Somaliassa järjestetään ensimmäiset vapaat vaalit, joissa äänestetään presidentistä ja hallituksesta. Mediakentän muovaaminen kohti vapaata, totuuspohjaista ja demokratiaa tukevaa tiedonvälitystä onkin merkittävä osa nuoren maan ja kansan askelissa kohti toimivaa demokratiaa.
Kuvaaja: Sharmake Abukar
