Vikesin kumppanit – Ziada Kilobo (Media Council of Tanzania) Tansaniasta, Catherine Apalat (Mama FM) Ugandasta, Habiba Alasow, Farah Omar Nur ja Hassan Dahir Mohamed (FESOJ) Somaliasta sekä Abigail Hernández (La Sala) ja Maryórit Guevara (La Lupa) Keski-Amerikasta – viettivät viikon Suomessa oppien, verkostoituen ja jakaen tietoa omien maidensa tilanteesta.
Suomalaisen mediakentän vientituotteet: Monikieliset uutiset, JSN ja Journalistiliitto
Viikon ensimmäinen vierailu tehtiin Svenska Ylelle ja Ylen monikieliseen toimitukseen. Vieraamme pääsivät tutustumaan siihen, miten Suomessa tehdään moni- ja viittomakielisiä uutisia ja mediaa.
Aihe oli erityisen ajankohtainen somalialaiselle Habiballe, joka edistää Vikesin tukemana viittomakielisten uutisten tuomista Somalian kansalliseen televisioon SNTV:hen.
“Edistämme historiallista muutosta SNTV:ssä pyrkimällä siihen, että uutislähetyksiin saadaan viittomakielinen tulkki. Tämä tukee sosiaalista osallisuutta ja varmistaa, että tieto tavoittaa yleisön suoraan – ei monien välikäsien kautta”, Habiba kertoi Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavalle tuottajalle Marko Krapulle.
Tiistaiaamuna vieraamme kuulivat esittelyt Julkisen sanan neuvostosta (JSN) ja Journalistiliitosta. JSN:n johtaja Eero Hyvönen esitteli neuvoston toimintaa ja kertoi suomalaisen median ajankohtaisista kysymyksistä. Samalla vaihdettiin tietoja kumppanimaiden vastaavista rakenteista ja niiden kehitysvaiheista.
Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori esitteli liiton toimintaa ja avasi Suomen mediakentän ajankohtaisia kehityssuuntia.
Naisjournalistien häirintä hidastaa demokraattista kehitystä
Kaksipäiväisen seminaarin ensimmäinen osuus keskittyi naisjournalistien kokemuksiin työelämässä. Juontaja Amkelwa Mbekeni-Kapasen johdolla Ziada, Catherine, Habiba, Maryorit ja Abigail jakoivat kokemuksiaan sukupuolittuneesta häirinnästä, uralla etenemisen esteistä, pienistä palkoista ja arvostuksen puutteesta.
Haasteet ovat samankaltaisia eri maissa, ja niillä on vakavia seurauksia. Kun naisten ääni ei kuulu mediassa eikä heidän oikeuksiaan kunnioiteta, heikentyy myös median luotettavuus. Tämä heijastuu yhteiskunnan päätöksentekoon ja heikentää maiden demokratiaa.
Ratkaisuja on kuitenkin olemassa. Vaikuttamistyö poliittisten päättäjien, kansalaisyhteiskunnan ja ammattiliittojen kesken, häirinnänvastaiset säännöt mediataloissa, turvalliset raportointikanavat sekä laillisen, psykologisen ja vertaistuellisen tuen verkostot ovat keskeisiä askelia eteenpäin.
Myös miesjohtajien ja päätoimittajien kouluttaminen nähtiin tärkeänä keinona muutokseen – ja Vikesin työ Somaliassa sai erityistä kiitosta.
Turvallisuuden parantaminen vaatii vahvoja verkostoja
Seminaarin toisena päivänä keskityttiin journalistien turvallisuuteen. Juontaja Wali Hashin johdolla May (Myanmar), Farah, Catherine, Ziada, Abigail ja Ndéla Faye jakoivat kokemuksia kotimaidensa turvallisuustilanteista.
Turvallisuushaasteet olivat monin paikoin samankaltaisia: feikkiuutisia levittävät toimijat, terroristijärjestöjen uhka, autoritaaristen hallintojen painostus, häirintä, väkivalta ja mielivaltaiset pidätykset vaikeuttavat journalistien työtä.
Etenkin vaalien alla uhkailu ja väkivalta voivat vaikuttaa suoraan mielipiteenmuodostukseen ja vaalien tuloksiin. Pelko saa journalistit välttelemään kriittisiä aiheita, sananvapaus kaventuu ja kansalaiset jäävät vaille moniäänistä, tietoon perustuvaa uutisointia.
Turvallisuutta voidaan vahvistaa rakentamalla tiiviitä verkostoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vaikuttamistyö, vertaistuki, koulutukset, mediatalojen itsenäisyyden puolustaminen ja kansainvälisten kumppaneiden tuki ovat ratkaisevia keinoja journalistien aseman parantamisessa.
Globaalit verkostot vahvistuvat Suomen-vierailulla
Vierailuohjelmaan sisältyi myös tapaamisia ulkoministeriössä, CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationissa sekä Helsingin yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkimuskeskuksessa. Keskustelut ministeriön virkahenkilöiden, CMI:n Afrikka-työn vastaavien ja yliopiston tutkijoiden kanssa olivat antoisia: ne tarjosivat mahdollisuuden paitsi päivittää kansainvälistä tilannekuvaa Suomen journalistisen kehitysyhteistyön kohdemaista, myös pohtia uusia kumppanuuksia ja yhteistyön muotoja.
Vierailu herätti kiinnostusta myös suomalaisessa mediassa. Toimittajilla oli ainutlaatuinen tilaisuus haastatella kollegoita maista, joiden tilanteet harvoin nousevat suomalaisiin uutisiin. Esimerkiksi Keski-Amerikan journalistit kertoivat Nicaraguan kiristyvästä tilanteesta, joka on toistaiseksi saanut vähän huomiota Suomen mediassa
Viikko huipentui yhteiseen työpajaan, jossa pohdittiin tulevaa yhteistyötä ja sen muotoja.
Keskusteluissa nousi esiin vahva toive, että Vikes jatkaisi tulevaisuudessa entistä näkyvämmin koollekutsujan ja verkostojen vahvistajan roolissa kansainvälisen journalistiyhteistyön kentällä. Kumppanit toivoivat, että Vikesin tuki painottuisi erityisesti organisaatioiden kestävyyden vahvistamiseen, journalistisen työn kehittämiseen sekä verkostoitumisen edistämiseen.
Viikon anti tiivistyi vertaisoppimiseen paitsi pohjoinen–etelä-, myös etelä–etelä-akselilla. Vikesin tavoite – tehdä itsestään ajan myötä tarpeeton – otti askeleen eteenpäin, kun kumppanit saivat tilaisuuden luoda keskinäisiä verkostoja ja löytää uusia yhteistyön tapoja.
“Latinalaisamerikkalaiset naiset hahmottivat juuriaan Afrikassa, ja naiset saivat mahdollisuuden oppia toinen toisiltaan tavoista tehdä työtään haastavissa olosuhteissa. Tasavertainen globaali vertaisoppiminen ja verkostoituminen luovat kestävyyttä kehitysyhteistyöhön ja on aitoa solidaarisuutta – juuri sitä, mikä on Vikesin toiminnan ytimessä”, tiivistää toiminnanjohtaja Marjo Heinonen viikon yhteistyön oivallukset.
Lue lisää:
Maailman Kuvalehti: Abigail Hernández on yksi lähes 300 toimittajasta, jotka ovat lähteneet Nicaraguasta – ”Suurin osa riippumattomasta mediasta toimii maanpaossa tai salassa”
Kansan Uutiset: Uhkailua, häirintää, vainoa – Etelän naisjournalistit taistelevat oikeudesta tehdä työtään
Kansan uutiset: Vaarallinen paikka toimittajille
Kuvat: Vanessa Riki
