Hollannin julkisen palvelun mediayhtiön NOS:n tv-toimittaja puhuu kameran edessä mikrofoniin paikalta, jossa maanviljelijät pitävät mielenosoitusta. Yhtäkkiä paikalle ilmaantuu kaksi ihmistä, jotka teippaavat reportterin molempiin olkapäihin tarrat. Tarroissa lukee ”NOS fake news”.
Kuva: Ruutukaappaus Unescon videoltaVideo nähdään Maailman lehdistönvapauden päivän luottamusta käsittelevän keskustelun aluksi.
”Me saamme tietenkin paljon kritiikkiä, kuten kuuluukin. Osa siitä on aiheellista, mutta osa on oman agendan ajamista. Sellaisessa ei ole kysymys luottamuksesta”, sanoo Giselle van Cann, NOS:n varapäätoimittaja. Hän muistuttaa, että Hollanti on kuitenkin edelleen korkean luottamuksen yhteiskunta.
”Kaduilla on nykyään entistä enemmän aggressiivista käytöstä toimittajia kohtaan. Meidän täytyy suojella toimittajia sellaiselta. Ei se silti tarkoita sitä, että luottamus olisi romahtanut. Suurella yleisöllä pitäisi ehkä olla enemmän sananvaltaa sisältöihin, mutta intressiryhmillä ei.”
Unkarissa Telex keräsi miljoonan lukijoilta
Heinäkuussa yli 80 toimittajaa irtisanoutui unkarilaisesta Index-lehdestä sen jälkeen, kun päätoimittaja sai potkut poliittisista syistä.
Silloinen varapäätoimittaja Veronika Munk oli yksi heistä. Nyt hän päätoimittaa uutta uutismediaa, Telexiä, jonka irtisanoutuneet toimittajat perustivat joukkorahoituksen turvin.
”Unkari on polarisoitunut yhteiskunta. On iso joukko ihmisiä, joka luottaa hallituksen mediaan ja toinen joukko, joka luottaa riippumattomaan mediaan”, Munk sanoo.
Heinäkuussa tuhannet huolestuneet kansalaiset lähtivät Budapestin kaduille osoittamaan mieltään lehdistönvapauden puolesta. Telex keräsi lukijoiltaan miljoona euroa lyhyessä ajassa ja aloitti toimintansa syyskuussa.
Nyt sillä on 70 toimittajaa ja 600 000 päivittäistä lukijaa.
”Ihmiset tajusivat, että faktapohjaisesta, luotettavasta uutispalvelusta täytyy myös maksaa”, Munk sanoo.
Munkin mukaan toimittajat eivät Unkarissa joudu fyysisen ahdistelun kohteeksi, mutta harvojen riippumattomien julkaisujen on vaikea saada tietoa maan johtajilta ja viranomaisilta.
”Pystymme tekemään työmme, mutta on vaikea saada kommentteja esimerkiksi pandemiasta. Terveysviranomaiset eivät vastaa meille. Kaikki keskitetään valtion medialle.”
Trumpin fake news -puhe levinnyt ympäri maailman
Myös intialainen Vinod Jose uskoo lukijarahoitukseen. Hän sanoo, että perinteinen media on Intiassa valinnut hallitusmyönteisen linjan ja menettänyt monien luottamuksen.
”Presidentti Modin valtakausi on ollut systemaattinen hyökkäys akateemista koulutusta, riippumatonta mediaa ja riippumatonta oikeuslaitosta kohtaan. Mutta toimittajan ei pitäisi sitoutua puolueisiin tai johtajiin”, Jose toteaa. Hän on pitkiä reportaaseja ja tutkivaa journalismia julkaisevan Caravan-lehden toimituspäällikkö.
”Meidän täytyy ajatella myös sitä, keitä media edustaa. Alemman kastin ihmisillä ei ole minkäänlaista edustusta uutismediassa”, Jose sanoo.
”Kasvava epäluottamus uutismediaan on ollut nouseva teema myös USA:n politiikassa pitkään”, sanoo Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana työskentelevä hollantilainen Casper Thomas.
”Populistit kylvävät aktiivista epäluottamusta mediaan. Trumpin journalismivastainen kielenkäyttö on omaksuttu muissakin maissa. USA:ssa se on johtanut siihen, että vaalituloksiinkaan ei luoteta ja ihmiset siirtyvät seuraamaan niitä kanavia, jotka vahvistavat heidän käsityksiään.”
Kun Trump-myötäilystään tunnettu Fox News julisti Joe Bidenin presidentinvaalien voittajaksi, osa Trumpin kannattajista siirtyi seuraamaan Newsmax-kanavaa.
Yleisö ei tunne journalismin toimintatapoja
Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin joulukuussa 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan luottamus uutisiin on laskussa ympäri maailman. Luottamus uutismediaan on murentunut samaa tahtia kuin luottamus muihinkin instituutioihin.
Journalismin luottamusongelmia ei voi tutkimuksen mukaan tiivistää yhteen asiaan. Kun ihmisiltä kysytään yleisesti luottamuksesta uutisiin, tulokset ovat heikompia kuin silloin, kun heiltä kysytään luottamusta niihin uutismedioihin, joita he itse käyttävät.
Tutkimuksen mukaan yleisöltä puuttuu ymmärrystä ja tietoa journalismin etiikasta ja toimintatavoista. Sosiaalisen median uutisvirroissa on myös vaikea kommunikoida yleisölle, miksi juuri tietyn uutismedian journalismi on luotettavaa.
”On hyvä puhua suoraan journalismin demokraattisista arvoista”, sanoo Casper Thomas.
”Se auttaa ihmisiä ymmärtämään, että nämä arvot katoavat, jos emme ole niitä vartioimassa. Tämä tuntuu toimivan monille riippumattomille medioille eri maissa.”
Teksti: Johanna Vehkoo
- Lue Reuters-instituutin raportti What we think we know and what we want to know: perspectives on trust in news in a changing world
