Millainen maanjäristyksen jälkeinen vuosi on ollut Nepalissa? ”Maanjäristys oli kylliksi paha, mutta sen jälkeen on ollut vielä pahempaa”, Nepalin tutkivan journalismin keskuksen projektijohtaja Anurag Acharya sanoo.
Nepal on riippuvainen kauppakumppaneistaan. Kun Intia lopetti polttoainetoimitukset, ruokaa valmistettiin roskapuulla Kathmandun kaduilla. Kuva: Eeva SimolaNepalin hallitus ei ryhtynyt toimiin niin nopeasti kuin tällaisessa tilanteessa odottaisi vaan jatkoi kuin ei olisi tapahtunut mitään. Herännyt kansainvälinen huomio väsyi, projektijohto puuttui, tuli monsuunikausi, talvi, kevät… Neljä miljardia dollaria oli luvattu.
Miehet vertaavat sitkautta siihen, miten alueellinen maanvyöry vuotta aiemmin hoidettiin: uhreille kerätyt 24 miljoonaa rupiaa lojuvat pankissa. Ja poliitikot kiistelevät siitä, miten raha jaetaan.
”Jälleenrakennus- ja uudisrakennusmielessä meillä ei ole ollut maanjäristyksen jälkeen hallitusta, ei projektijohtoa”, tutkivan journalismin keskuksen päätoimittaja Shiva Gaunle tiivistää Helsingissä.
Poliittinen peli jatkuu
Kesä-heinäkuun vaihteessa tarkistan tilanteen. Jälleenrakennuskomitea on ja johtaja sille on, laki on. Kisa käydään siitäkin, miten avustusrahaa jaetaan alueellisesti ja kuka saa sitä kautta järistysten uhrien äänet.
Olen kuullut sanottavan, että osa luvatuista kansainvälisistä avustusrahoista olisi jo ehkä allokoitu muualle.
Lokakuussa 2015 valittu, maltillisen kommunistipuolueen pääministeri K. P. Sharma Oli halutaan syrjäyttää. Olin linja sekä madheseja että Intiaa kohtaan herättävät tyytymättömyyttä. Arvostelijoiden mukaan hallitus tarvitsee myös madhesipuolueiden tuen Intian rajalta.
Nepalissa on useita maolaisryhmiä. Toukokuussa pienemmät yhdistyivät UCPN:ksi. Puheenjohtaja Pushpa Kamal Dahalia on kaavailtu Olin seuraajaksi.
Haasteita on luvassa, sillä monet vaikutusvaltaiset maolaisjohtajat jättäytyivät uuden puolueen ulkopuolelle. Esimerkiksi Nedra Bikam Chandran johtama fraktio uhkaa jopa uudella sodalla. Maolaiset kävivät sotaa valtiota vastaan 1996-2006.
”Nepalin pitää hoitaa omat asiansa”
Jälkijäristykset eivät ole olleet maanjäristyksiä kaikki. Niiden jälkeen, uuden perustuslain hyväksymisen edellä kuoli kymmeniä ihmisiä yhteenotoissa. Perustuslaki tuli voimaan syyskuussa, mutta monet ryhmät kuten madhesit katsoivat etunsa jääneen huomioimatta.
Intian ja Nepalin välille syntyi loppuvuodesta 2015 kauppariita, joka teki arjen pyörittämisen tuskalliseksi. Rajakaupan tyrehtyessä ei ollut polttoainetta, kaikki liikenne takkuili, elintarviketuonti ja -jakelu takkuilivat.
Toisten mukaan kyse oli kotikutoisesta ongelmasta, toisten mukaan Intian pyrkimyksestä manipuloida Nepalin perustuslakiprosessia, kun se ei huomioi Intian intressejä.
”Kyse on molemmista”, sanoo Acharya.
”Jos ja kun maan sisäiset ongelmat saataisiin ratkaistua, ulkopuolisilla ei olisi niin paljon tilaa puuttua asioihimme.”
Teksti ja kuva: Toimittaja ja Vikesin hankeasiantuntija Eeva Simola
