Toimittajat ilman rajoja -järjestön tuoreen raportin mukaan journalisteja on vangittu tänä vuonna ennätysmäärä, eli pyrkimykset tukahduttaa riippumattomia medioita jatkuvat ympäri maailman.
Viisi maata, joissa on tänä vuonna vangittu eniten toimittajia. Kuva: RSFKansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (Reporters Without Borders, RSF) vuotuisen toimittajiin kohdistuvaa väkivaltaa mittaavan raportin mukaan yhteensä 488 toimittajaa on ollut kuluvana vuonna vankilassa työnsä vuoksi. Raportti tarkastelee aikaväliä 1. tammikuuta–1. joulukuuta 2021.
Mielivaltaisten pidätysten poikkeuksellista kasvua selittää ennen kaikkea poliittinen tilanne Valko-Venäjällä, Hongkongissa sekä Vikesin toimintamaassa Myanmarissa. Tapauksia yhdistävät autoritaaristen vallanpitäjien pyrkimykset rajoittaa demokratiaa ja kansalaisten pääsyä tietoon.
Esimerkiksi Myanmarissa, jossa armeija kaappasi vallan tämän vuoden helmikuussa, 53 toimittajaa on vankilassa. Vuosi sitten vangittuja toimittajia oli vain kaksi.
Vangittuja naistoimittajia ennätysmäärä
RSF:n raportin mukaan myös naistoimittajia on vangittu suurin määrä koskaan – heitä oli vuoden mittaan vankiloissa 60. Tämä tarkoittaa kolmanneksen kasvua vuodesta 2020. Vastaavasti miestoimittajien pidätykset ovat lisääntyneet vain 19 prosentilla.
Naisia onkin nyt 12,3 prosenttia kaikista pidätetyistä toimittajista, mikä on lähes kaksinkertainen määrä neljän vuoden takaiseen 6,6 prosenttiin. Kehitys osoittaa, että yhä useammat naiset työskentelevät toimittajina, eivätkä he ole immuuneja ammattikunnan kohtaamille sortotoimille.
Toisaalta naistoimittajien haasteet ovat myös osoitus tietyistä alueellisista erityispiirteistä. Esimerkiksi Valko-Venäjällä naisten keskeistä roolia kansanliikkeessä on suorastaan pelästytty, ja siten he joutuvat myös herkemmin vainon kohteeksi.
Myanmarissa on pidätetty tarkastelukaudella yhdeksän naistoimittajaa. Yksi heistä on helmikuun vallankaappausta seuranneiden mielenosoitusten raportoinnissa keskeisessä roolissa toiminut freelance-toimittaja Ma Thuzar, joka on ollut vangittuna syyskuun 1. päivästä saakka.
Myanmar ja Valko-Venäjä ovatkin tänä vuonna ensimmäistä kertaa viiden eniten toimittajia pidättäneen valtion joukossa. Näihin kuuluvat myös viime vuonna kyseenalaiset kärkipaikat jakaneet Kiina, Saudi-Arabia ja Vietnam.
Toimittajien surmat ovat vähentyneet
Vaikka pidätysten määrät ovat kasvaneet, on työnsä vuoksi surmansa saaneiden toimittajien ja media-alan työntekijöiden määrä matalin 20 vuoteen. RSF:n raportin mukaan vuonna 2021 on raportoitu 46 kuolemaa.
Vuodesta 2016 jatkunutta trendiä selittää pääasiassa alueellisten konfliktien muutokset. Näin on käynyt muun muassa Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä, joiden sotarintamat ovat vakiintuneet erityisen tuhoisien vuosien jälkeen.
Positiivisesta kehityksestä huolimatta työnsä vuoksi menehtyy noin yksi toimittaja joka viikko.
Naistoimittajien kuolemat kasvoivat viime vuoden kahdesta neljään. Heidän osuutensa työssään surmansa saaneista toimittajista, yhdeksän prosenttia, on korkein sitten vuoden 2017. Lukuja selittää kuolleiden toimittajien kokonaismäärän lasku sekä Afganistanin maaliskuun pommi-iskut, joissa menehtyi kolme naistoimittajaa.
Moni toimittaja tapetaan tarkoituksella
Kaikki neljä naisuhria, kuten myös 26 surmansa saanutta miestoimittajaa, menehtyivät kohdennettujen hyökkäysten yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes kaksi kolmasosaa (65%) vuonna 2021 kuolleista toimittajista surmattiin tarkoituksella. Osuus on vuoden 2020 ennätysmäärää (85%) pienempi, mutta hieman viimeisen viiden vuoden keskiarvoa korkeampi.
Kuolleiden toimittajien osuus laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen maissa, jotka eivät olleet sotatilassa kuluneen vuoden aikana. Silti kolme viidestä uhrista kuoli tämän kaltaisissa tai jopa toimittajille maailman turvallisimpina pidetyillä alueilla.
Sota-alueet ovat edelleen erityisen vaarallisia mediatyöntekijöille. Vuonna 2021 yhteensä 18 toimittajaa kuoli sota-alueilla, ja heistä kolme raportoidessaan kentällä kaukana kotimaastaan.
Teksti: Annika Belov
