Mediaa häiritään, järjestöjen ulkomaista rahoitusta syynätään ja opposition edustajia kielletään osallistumasta vaaleihin. Nicaraguan vaalit marraskuussa ovat kaukana vapaista.
Nicaraguassa on ollut poliittinen kriisi keväästä 2018 lähtien. Kuva: Kimmo LehtonenNicaraguassa järjestetään näillä näkymin 7. marraskuuta vaalit, joissa itsevaltainen presidentti Daniel Ortega hakee jatkokautta.
Maassa on vellonut poliittinen kriisi keväästä 2018, ja vaaleihin mennään strategialla, joka on jo käynyt nicaragualaisille tutuksi. Pääteema on median, opposition ja kansalaisyhteiskunnan systemaattinen kurittaminen, sanoo Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck.
”Toimituksia ratsataan, lehdille ei myydä painomustetta tai paperia, syytteitä tehtaillaan, journalisteja mustamaalataan ja naistoimittajat kohtaavat paljon häirintää”, hän kuvailee.
Häirinnän lisäksi äärimmäisen tehokas keino on se, että estetään itsenäisiltä ja kriittisiltä toimijoilta rahoitus.
Yhtä Nicaraguassa viime aikoina säädettyä lakia kutsutaan Putin-laiksi, sillä Venäjältä tuttuun tapaan Nicaraguassa kaikkien ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen tai medioiden tulee jatkossa rekisteröityä uudelleen ”ulkomaisiksi agenteiksi”. Se tarkoittaa että niitä myös valvotaan tiukasti.
”Lakia on myös otettu käyttöön takautuvasti, ja järjestöiltä on kyselty vuosien takaisista rahoista, että mitä niillä on tehty ja mistä ne on saatu”, Starck kertoo.
Myös Vikesin on täytynyt miettiä, miten nicaragualaisia kumppaneita voidaan jatkossa tukea.
”Tällainen laki voi johtaa itsesensuuriin. Kansalaisyhteiskunta ja media saattavat muuttaa toimintaansa sellaiseksi, että se näyttäytyy hallituksen silmiin harmittomalta. Toisaalta monet eivät halua rekisteröityä, koska he eivät halua leimautua agenteiksi.”
Kielletään vihapuhe hallitusta kohtaan
Toinen kriittisiä ääniä hiljentävä laki säätelee kyberturvallisuutta.
”Se kuulostaa kauniilta, kun sanotaan, että kielletään valeuutiset ja vihapuhe, mutta käytännössä vihapuheeksi usein leimataan kaikki sellainen, joka antaa kielteisen kuvan hallituksesta”, Starck sanoo.
Uusin laki on niin sanottu laki isänmaan pettureista, jonka nojalla voitaisiin kieltää ihmistä asettumasta ehdolle vaaleissa, jos tämän katsotaan puhuneen negatiivisesti Nicaraguasta tai esimerkiksi riemuinneen talouspakotteista Nicaraguan kansalaisia kohtaan.
Presidentti Ortega saisi yksipuolisesti päättää, ketkä eivät saisi lain mukaan olla ehdolla. Uutistoimisto AP kirjoittaa, että näin Ortega käytännössä on kieltänyt koko opposition osallistumisen vaaleihin.
”Vaikka Nicaragua ei ole demokraattinen, lakien ja vaalien avulla se saadaan näyttämään demokraattiselta valtiolta, ja samalla varmistetaan oman valta-aseman jatkuminen. Vaaleista ei todellakaan ole tulossa rehelliset”, Auli Starck sanoo.
Solidaarisuus tärkeää
Vikes on tukenut Nicaraguan itsenäistä mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa vuodesta 2007. Aluksi tuki oli ammatillista kouluttamista, nykyään pyritään vahvistamaan median omavaraistumista, järjestäytymistä ja alueellista verkostoitumista.
Viime aikoina on tuettu myös uutta itsenäisten toimittajien liittoa, joka tukee vainottuja journalisteja ja ajaa lehdistönvapautta.
”Nicaraguasta on nyt lähtenyt paljon toimittajia maanpakoon, etenkin Costa Ricaan”, Starck sanoo.
Vikesissä on harkittu, kuinka varovainen pitää olla, kun kertoo Nicaraguan tilanteesta, ettei saattaisi paikallisia kumppaneita vaaraan.
”Meidän kumppanimme ovat kuitenkin sanoneet, että näistä asioista pitää kertoa kansainvälisesti. He kannustavat meitä välittämään viestiä, koska kansainvälinen solidaarisuus myös antaa heille voimaa.”
Koronasta lisähuolta
Nicaraguan hallitus on suhtautunut koronavirukseen vähättelevästi, ja luotettavaa tietoa pandemiasta on vaikeaa saada. Kuolemantapaukset kirjataan helposti esimerkiksi keuhkokuumeeksi. Näyttää kuitenkin siltä, että koronatilanne ei ole niin hälyttävä kuin joissain lähimaissa.
”Nicaraguaa suojasi ehkä se, että naapurimaat pistivät rajat nopeasti kiinni, eikä tauti päässyt leviämään niin nopeasti”, Starck sanoo.
Nyt Nicaraguassa on aloitettu rokotukset venäläisellä Sputnik-rokotteella.
”Viimeisimmät kuulemani uutiset kertoivat, että koronan tähden naisille tulee lisästressiä”, Starck sanoo.
”Kun naistoimittajia pysäytetään, heille tehdään usein ruumiintarkastuksia, kuvataan hyvin lähietäisyydeltä ja käsketään ottamaan maskit pois. Paitsi että mukana on usein seksuaalista häirintää, lähikontakteista tulee koronariskin tähden lisähuolta.”
Vikes tukee Nicaraguan toimittajia. Voit auttaa heitä meidän kanssamme sivuston Lahjoita-osiossa.
