Internetin katkoksia, toimittajien häirintää ja huolestuttava uusi kyberturvallisuutta säätävä laki – Myanmarissa on monta syytä olla huolissaan lehdistönvapaudesta ja tiedon vapaasta liikkuvuudesta.
Myanmarilaiset ovat lähteneet joukoilla osoittamaan mieltä demokratian puolesta. Kuva: Robert Bociaga Olk Bon / ShutterstockMyanmarin vallankaappauksen yhteydessä ja sen jälkeen sotilasjuntta on katkaissut internetin useaan otteeseen, samoin kuin rajoittanut pääsyä sosiaalisen median palveluihin.
Nyt maassa kiertää luonnos uudeksi kyberturvallisuuslaiksi. Se on huolestuttanut monia demokratian ja sananvapauden kannattajia.
Lakiluonnoksessa esitetään muun muassa, että verkkopalveluiden käyttäjätiedot kuten kotiosoitteet ja henkilökorttien kuvat on säilytettävä Myanmarissa ja luovutettava hallitukselle pyydettäessä.
Palveluntarjoajien täytyisi myös jatkossa tuhota verkkosisältö, joka voi aiheuttaa vihaa tai vaarantaa valtakunnan yhtenäisyys – tai joka kritisoi voimassa olevia lakeja. Esimerkiksi siis sananvapautta rajoittavia lakeja ei saisi kritisoida. Rikkomuksista voisi saada kolme vuotta vankeutta.
Uusi laki koskisi paikallisten internetyhtiöiden lisäksi sosiaalisen median yhtiöitä kuten Facebookia.
Myanmarissa kansalaiset ovat ryhtyneet vastustamaan sotilasdiktatuuria sankoin joukoin ja monin eri tavoin. Mielenosoitusten lisäksi lukuisat valtion työntekijät ovat ryhtyneet lakkoon, nuoret kiertävät taitavasti internetin rajoituksia ja taiteilijat vastaavat performanssien voimalla.
Toimittajia piinattu, muttei vielä laajamittaisesti
Yksittäisiä toimittajia ja valokuvaajia on häiritty, ja mediat ovat pyytäneet journalisteja toimimaan matalalla profiililla, kertoo Frontier Myanmar -lehti.
Myanmarissa on pelätty journalistien massapidätyksiä, mutta sellaisia ei vielä ainakaan ole ollut, lehti kertoo. Mielenosoitukset ovat jopa tuoneet vähän helpotusta, sillä niistä on voitu raportoida melko vapaasti.
Aiempien vallankaappausten aikana Myanmarissa on pidätetty suuria joukkoja journalisteja, ja monia medioita on suljettu. Maa palasi virallisesti siviilihallintoon 2011 ja ennakkosensuuri poistettiin 2012.
Nyt yksityisiä tv-kanavia on suljettu, ja sotilasjuntan kannattajat ovat pahoinpidelleet yksittäisiä toimittajia.
Kansainväliset järjestöt vetoavat demokratian puolesta
Myanmarissa toimivat kansainväliset järjestöt vetosivat viime viikolla demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta.
”Me vetoamme kaikkiin osapuoliin, että ne kunnioittaisivat myanmarilaisten ihmisoikeuksia, mukaan lukien kokoontumisvapaus, sananvapaus ja vapaa tiedonkulku, ja että ne pidättäytyisivät kaikesta väkivallasta rauhanomaisia mielenosoittajia, journalisteja ja median työntekijöitä kohtaan”, järjestöt kirjoittavat.
Mukana on esimerkiksi ActionAid, Oxfam International, World Vision, Suomen Pakolaisapu, Luterilainen Maailmanliitto ja Vikesin kumppani Yangon Film School.
Suomalaisten kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestö Fingo vaatii omassa kannanotossaan kansainvälistä yhteisöä toimimaan demokratian, ihmisoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan tilan puolustamiseksi Myanmarissa.
”Myanmarista kantautuvat tiedot ovat erittäin huolestuttavia. Maassa on tapahtunut aktivistien pidätyksiä, journalistien pahoinpitelyjä ja lisäksi pääsyä verkkoon ja sosiaaliseen mediaan on estetty. Myös esimerkiksi puhelinyhteyksien toimintaa on heikennetty”, sanoo Fingon kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola järjestön tiedotteessa.
Myös viralliset tahot ovat vedonneet demokratian puolesta. YK:n ihmisoikeusneuvosto on päätöslauselmassaan vaatinutMyanmarin sotilasjunttaa palauttamaan vaaleilla valitun siviilihallinnon valtaan. Länsimaiset edustustot, mukaan lukien Suomen edustusto Yangonissa, ovat tuominneet vallankaappauksen ja muistuttavat, että maailma seuraa tilannetta.
