Myanmarissa Facebook estää väärää tietoa – disinformaation levittäjät siirtyivät Telegramiin

22 syys, 2021

Salattu Telegram-sovellus toimii sekä demokratian puolustajien että valeuutisia levittävien tahojen kanavana, kertoo Frontier Myanmar -lehti. Median tila Myanmarissa on kaventunut entisestään, ja sosiaalisen median merkitys kasvaa.

Kuva: Microsiervos / CC BY 2.0Myanmarissa sosiaalinen media on suosittu tapa saada tietoa, ja sen merkitys on kasvanut tämän vuoden vallankaappauksen jälkeen, sillä sotilasjuntta on kieltänyt monen perinteisen median toiminnan.

Facebook on alkanut kitkeä valheellista sisältöä, ja se on kiinnittänyt erityistä huomiota Myanmariin sen jälkeen, kun vuonna 2017 kävi ilmi, että Facebookissa levitettiin aktiivisesti vihapuhetta maan rohingya-vähemmistöä kohtaan. Sen jälkeen kun sotilaat kaappasivat vallan Myanmarissa helmikuussa, Facebook on poistanut paljonväkivaltaan kehottavaa sisältöä ja sotilaiden kehumista kanaviltaan.

Frontier Myanmar -lehden mukaan sotilasjunttaa tukevat disinformaation levittäjät ovat sittemmin löytäneet kanavakseen Telegramin.

Yksi väärää tietoa ja vihapuhetta sekä rohingya-kansaa että aiempaa siviilihallintoa kohtaan levittävä kanava on Myanmar Hard Talk, jonka Facebook-tili suljettiin lokakuussa 2020.

Nyt sillä on 13 000 seuraajaa Telegramissa, mikä on toistaiseksi vähän sen aiempaan 240 000 Facebook-seuraajaan verrattuna. Seuraajamäärä kuitenkin kasvaa.

Kanavalle Myanmar Hard Talk jakaa valtion median sisältöjä omina kirjoituksinaan, ja usein sen ”uutisissa” on mukana epätotuuksia. Se kirjoitti esimerkiksi oikean rikostapauksen yhteydessä, että tekijät olivat aiemman hallituksen kannattajia – vaikkei viitteitä tällaisesta ollut.

Frontier Myanmarin mukaan Telegramissa myös levitetään aktiivisesti seksuaalisesti paljastavia kuvia demokratiaa kannattavista naisista ja uhkaillaan poliittisia vastustajia.

Uhkailu ei ole usein tyhjää. Myanmarissa on murhattu jo yli tuhat demokratiaa kannattavaa mielenosoittajaa tai aktivistia.

Myös hyvää käyttöä

Telegramia käytetään Myanmarissa myös demokratian puolesta, Frontier Myanmar kirjoittaa. Sitä pidetään Whatsappia, Facebookia tai Signalia turvallisempana viestikanavana, joten juntta ei pääse valvomaan aktivistien keskusteluja.

Signalin turvallisuutta vähentää se, että tilin avatakseen pitää laittaa oma puhelinnumero näkyviin.

Myös demokratian puolustajilla on kanavia Telegramissa. Esimerkiksi journalisti Mratt Kyaw Thu pitää Telegramissa uutiskanavaa, jolla on 190 000 seuraajaa.

Medialla tukalat paikat

Myanmarin lehdistönvapaudessa ei ole ollut kehumista. Journalisteja vietiin oikeuteen myös siviilihallinnon alla niin journalistisesta sisällöstä kuin sosiaalisen median postauksistakin.

Mutta sotilasjuntta on synkentänyt tilaa entisestään. Journalisteja on pidätetty ja vahingoitettu, monia on kidutettu. Myös Frontier Myanmarin toimittajaa on ammuttu, lehti kertoo.

Kansainvälisen Civicus-yhteenlittymän ohjelmapäällikkö Mandeep Tiwana kirjoittaa Diplomatic Courier -lehdessä, että aktivistit ja journalistit ovat sotilashallinnon pääkohteita, koska juntta haluaa totalitaarisen vallan, eikä se halua että kukaan saa tietää ihmisoikeusrikkomuksista.

Maanpaossa toimivan siviilihallinnon varapresidentti Duwa Lashi La on julistanut Facebook-lähetyksessään sodan sotilashallinnolle, mutta Frontier Myanmar pitää julistusta lähinnä symbolisena.

Tiwana kirjoittaa, että sekä Myanmar että Afganistan muodostavat ongelman YK:lle. Sen pitää päättää, ketkä edustavat valtioita paraillaan meneillään olevassa YK:n yleiskokouksessa. Taliban on pyytänyt saada edustaa Afganistania. Myanmarin kohdalla sekä maanpaossa oleva hallitus että sotilasjuntta haluavat istua Myanmarin pallille New Yorkissa. Molempien maiden kohdalla näyttää siltä, että niitä edustavat samat lähettiläät kuin aiemminkin, eli siviilihallitusten nimittämät.

Vaikka yleiskokous näin onkin demokratian puolella, samaa ei voi sanoa koko YK:sta.

Mandeep Tiwana huomauttaa, että maailman vaikutusvaltaisin taho, YK:n turvallisuusneuvosto, on lähinnä katsonut toisaalle.

”Kaksi sen veto-oikeudella varustettua jäsentä, Kiina ja Venäjä, eivät halua laittaa Myanmarin sotilasjunttaa tilille ja kansainvälisen tarkastelun alle.”

Mitä mieltä olit tästä sisällöstä?

Lisää samasta aiheesta