Sotilaat ovat kieltäneet itsenäisiä lehtiä julkaisemasta sisältöä millään alustalla, mutta mediat eivät tottele. Luultavasti hiljentäminen ei onnistu, mutta osa journalisteista saattaa joutua maanpakoon.
Opiskelijoiden mielenosoitus Hpa-Anin kaupungissa 9. helmikuuta. Kuva: Ninjastrikers / Wikimedia CommonsMyanmarin sotilasjuntta on evännyt viiden median toimiluvat. Ne ovat Myanmar Now, Democratic Voice of Burma, Khit Thit Media, Mizzima ja 7Day News.
Myanmarilainen lehti Frontier Myanmar kertoo uutiskirjeessään, että juntta on kieltänyt näiltä medioilta kaiken julkaisutoiminnan, vaikka on epäselvää, antaako maan laki sille valtuudet tähän.
”Juntta vaikuttaa keksivän lainsäädäntöä lennosta”, lehti kirjoittaa.
Nämä viisi mediaa ovat olleet hyvin kriittisiä maan sotilasvoimia kohtaan. 7Day News on lopettanut uutisoinnin, mutta neljä muuta on jatkanut työtään kiellosta huolimatta.
Frontier Myanmar kertoo, että sitäkin on varoitettu useaan kertaan, ettei maan sotilasjohtoon saisi viitata esimerkiksi sotilasjunttana tai vallankaappauksen tehneenä hallintona.
Sotilasjuntta on myös aika-ajoin katkaissut internetin maassa.
”On erittäin huolestuttavaa, että sotilasjohto haluaa hiljentää kriittiset ja itsenäiset äänet”, sanoo Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck.
”Voi vain pelolla miettiä, mitä juntta aikoo tehdä pimeässä, jos se haluaa sammuttaa tiedonvälityksen maan sisällä ja sieltä ulos. Jo nyt väkivaltaiset otteet toimittajia ja mielenosoittajia kohtaan ovat lisääntyneet uhkaavasti.”
”Osa lähtee maanpakoon”
”Myanmarin mediaympäristöstä tulee ehdottomasti vaarallisempi ja vaikeampi kenttä”, Frontier Myanmar kirjoittaa.
Hallituksen kiellot ja yksittäisten journalistien kohtaamat vaarat aiheuttavat luultavimmin jonkinlaista itsesensuuria, kun mediat yrittävät tasapainotella totuudenmukaisen raportoinnin ja sulku-uhkien välillä.
Frontier Myanmar ennustaa, että osa journalisteista pakenee maasta, mutta laajalle levinnyt internet ja sosiaalinen media aiheuttavat sen, että tieto kulkee nyt paremmin kuin maan aiemman sotilasjohdon aikana reilut kymmenen vuotta sitten. Ihmiset tuottavat paljon materiaalia nettiin, ja lehden mukaan ulkomailta käsin on verrattain helppo saada uutislähteitä Myanmarista.
”Myanmarin järjestöt ja media-ala ovat hyvin verkostoituneet kansainvälisesti, ja mekin saamme säännöllisesti päivityksiä Myanmarista”, Starck sanoo. ”Kansalaisyhteiskunta on toivonut, että Myanmarin asiaa pidetään esillä maailmalla.”
”Hiljentäminen ei onnistu”
“Tämä ei pysäytä meitä”, sanoo Toe Zaw Latt, kielletyn Democratic Voice of Burman Yangonin-toimituksen johtaja uutiskanava CNN:n haastattelussa.
Democratic Voice of Burma toimi aiemman diktatuurin aikana Oslosta käsin, ja se on palannut maan rajojen sisälle epäluuloisesti.
”Alusta asti meillä oli toinen jalka sisällä ja toinen ulkona, koska emme luottaneet asevoimiin eikä se luottanut meihin. Meillä on rakkaudeton, järjestetty avioliitto”, Toe Zaw Latt sanoo CNN:lle.
Democratic Voice of Burma aikoo jatkaa raportointia eikä juntta voi sitä hiljentää, mutta henkilöstön turvallisuus on huoli, Toe Zaw Latt toteaa. Maanpakoon lähteminen on yksi vaihtoehto, jota toimituksessa punnitaan.
