Myös haavoittuvassa asemassa olevien, kuten ihmiskaupan uhrien, tarinoita tarvitaan mediassa. Samalla on tärkeää tiedostaa riskit ja suojella haastateltavia. Juttusarjassa esitellään Olen eurooppalainen -hankkeen oppeja.
Sukupuoli läpileikkaa kaikkia vähemmistöryhmiä. Se vaikuttaa siihen, kenen ääni kuuluu ja millaisia rooleja mediassa on tarjolla.
Esimerkiksi maahanmuuttajanainen on mediassa useammin huolehtija tai uhri kuin aktiivinen toimija tai asiantuntija. Nainen on vaimo tai äiti – tai avuton, nimetön hyväksikäytön kohde.
Vähemmistöihin kuuluvia naisia eksotisoidaan kiinnittämällä huomiota heidän ulkonäköönsä, ja ei-valkoisiin naisiin liitetään erilaisia oletuksia kuin valkoisiin.
Kaiken kaikkiaan naisten edustus mediassa on miehiä alhaisempi, kansainvälisesti noin 25 prosenttia. Suomessa yli puolet toimittajista on naisia, ja osa mediasta on alkanut seurata sukupuolten näkyvyyttä sisällöissään. Silti meilläkin mediassa asiantuntijoina tai lähteinä kuulluista vain noin kolmasosa on naisia.
Toimittajat eivät useinkaan tahallaan toista stereotypioita tai kaavamaisia asetelmia. Vaatii tietoista pohdintaa tunnistaa vääristymät ja pitää sukupuolten tasa-arvoa ja vähemmistökysymyksiä esillä.
Moninaisempia tapoja olla esillä
Antirasismiasiantuntija, Mixed Finns -yhteisön Alice Jäske kiinnitti huomiota representaatioihin puhuessaan Vikesin Moninaisuus ja inklusiivisuus -koulutuksessa lokakuussa 2021. Pelkkä moninaisten ihmisten esittäminen mediassa ei riitä, jos he ovat aina samoissa rooleissa.
On hyvä pyrkiä ajattelemaan stereotypioiden ohi. Kuuluvatko vähemmistön edustajalle aina vain vähemmistöaiheet? Vai voisiko ruskea nainen kertoa jutussa vaikkapa asumisjärjestelyistään tai opinnoistaan ilman, että etnistä taustaa nostetaan sen kummemmin esiin?
Entä voisiko maahanmuuttajanainen tulla kuulluksi asiantuntijana? Tuleeko ihminen esitetyksi monitahoisena yksilönä vai tiukassa roolissa, oman ryhmänsä edustajana?
Syrjittynä useasta syystä
Mitä useampaan vähemmistöön ihminen kuuluu, sitä haavoittuvammassa asemassa hän on yhteiskunnassa. Moninkertainen vähemmistöasema vaikuttaa ihmisen kokemuksiin ja kohteluun. Puhutaan moniperusteisesta syrjinnästä: ihminen voi tulla ulossuljetuksi useamman eri ominaisuutensa vuoksi.
Erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat maahanmuuttajat jäävät herkästi näkymättömiin, koska aihe voi olla omassa yhteisössä tabu tai herättää epäluuloa.
Maahanmuuttoon liittyy sukupuolinäkökulmasta herkkiä ja riskialttiitakin aiheita, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö ja riisto, ihmiskauppa tai kunniaväkivalta. Esimerkiksi ihmiskauppaa koskevissa jutuissa uhrit jäävät usein nimettömäksi, passiiviseksi joukoksi, mikä voi olla toiseuttavaa ja epäinhimillistävää.
Myös haavoittuvassa asemassa olevien ja marginalisoitujen ihmisten äänen on tärkeä päästä esiin. Heidän haastattelemisensa vaatii toimittajalta kuitenkin sensitiivisyyttä ja harkintaa.
Koostevideossa haastatellaan Susani Mahaduraa ja Itohan Okundayeta.
Katso ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundayen haastattelu.
Tunnista herkkien aiheiden riskit
Vikes järjesti lokakuussa 2020 nuorille toimittajille kansainvälisen Gender and Migration in Media -koulutuksen, jossa puhui muun muassa psykososiaalinen kouluttaja Cosette Maalouf kehitys- ja koulutusjärjestö IREX:n ilmaisunvapautta puolustavasta SAFE-ohjelmasta.
Maalouf kertoi Do no (more) harm -periaatteesta: on aktiivisesti varmistettava, ettei ihmiselle aiheudu yhteistyöstä enää lisää vahinkoa tai vaikeuksia. Riskejä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Ihmisen identiteetti on monitahoinen, ja sukupuoli-identiteetti on vain yksi ulottuvuuksista.
Identiteetti ilmenee eri tavoin eri yhteyksissä, kuten työssä, kotona tai julkisessa toiminnassa. Vähemmistöön kuuluvaan tai haavoittuvassa asemassa oleva ihminen voi kokea uhkaa monesta suunnasta: sekä työelämästä tai viranomaisten taholta että perheen tai suvun sisältä.
Varmista turvallisuus
Koulutusta varten haastateltu ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye huomautti, että toimittajat eivät voi odottaa ihmiskaupan uhrien noin vain kaatavan koko tarinaansa heille. Uhreilla on takanaan rankkoja ja traumaattisia kokemuksia. Ennen kuin edes alkaa kysellä vaikeimmista ja herkimmistä asioista, on tutustuttava ihmiseen ja rakennettava luottamusta.
Okundaye painotti, että on ensisijaisen tärkeää varmistaa haastateltavan turvallisuus. Keskustelussa voi nousta esiin monenlaisia asioita, joita ei lopulta ole järkevää kertoa. Jos vain mahdollista, jutun sisältö kannattaa käydä jälkeenpäin läpi haastateltavan kanssa ja pohtia, mitä julkisuudesta voi seurata.
Yksilötarinoitakin tarvitaan, jotta erilaiset kokemukset pääsevät esiin. Samalla olisi kuitenkin tärkeää kytkeä tarinat laajempaan kontekstiin ja avata myös niitä yhteiskunnallisia rakenteita, jotka mahdollistavat ihmiskaupan ja hyväksikäytön.
Miten käsitellä herkkiä aiheita, kuten ihmiskauppaa – 3 vinkkiä toimittajalle
- Vältä stereotypioita ja toiseuttamista. Muista, että ihminen on aina muutakin kuin uhri.
- Vaikka kertoisit yksilön tarinan, avaa myös rakenteita ja ilmiöiden juurisyitä.
- Kunnioita haastateltavan rajoja, älä painosta. Laita turvallisuus etusijalle.
