Median museo ja arkisto Merkissä järjestetty tilaisuus oli osa Vikesin ja Sovittelujournalistit Sopiva ry:n yhteistyötä rakentavan ja moniäänisen keskustelun edistämiseksi. Kevään toisessa tapahtumassa keskusteltiin aiheesta Marttojen kasvisruokalinjaus ja ”lihakapina”: miksi ruokakeskustelut ylikuumenevat? Keskustelun alusti journalismin tutkija ja Sopiva ry:n edustaja Mikko Hautakangas Tampereen yliopistosta.
Keskustelu käytiin Erätauko-menetelmän avulla, joka tukee rakentavaa vuoropuhelua erityisesti tunteita herättävissä aiheissa. Mukana oli toimittajia, tutkijoita, ruokakulttuurin asiantuntijoita sekä aihepiirin parissa työskenteleviä ammattilaisia. Tämän tekstin sitaatit ovat suoria poimintoja keskustelusta.
Ruoka yhdistää lokaalisti ja globaalisti
Ruoka yhdistää ihmisiä yli rajojen – mutta samalla siihen liittyy monia mutkikkaita kysymyksiä. Keskustelussa peräänkuulutettiin siirtymistä yksilön ruokavalintoja koskevista kiistoista laajempiin rakenteellisiin kysymyksiin, kuten maankäyttöön, EU:n maataloustukiin, elintarvikejalostuksen mahdollisuuksiin ja kaupan keskusliikkeiden valta-asemaan. Todettiin, että Suomessa olisi kyettävä luomaan laajasti hyväksytty strategia, joka yhdistäisi niin kestävän ruoantuotannon kuin huoltovarmuuden näkökulmat.
Julkisessa keskustelussa etenkin ruoantuotannon edustajat korostavat mielellään kotimaisuuden merkitystä, ja suomalaisten tuottajien ääni ansaitseekin tulla kuulluksi ruokakeskustelussa. Myös Martta-kohun julkisissa puheenvuoroissa toivottiin “kotimaisuushaastetta” kasvis-liha-vastakkainasettelun purkamiseksi. Keskustelijat pohtivat kuitenkin, että toisaalta kotimaisuus ei ole yksinkertainen arvo sekään, kun samaan aikaan siipikarjaa viedään Kiinaan ja tuotantopanoksia tuodaan jopa sotaa käyvistä maista. Ruoantuotannon kestävyyttä onkin lopulta tarkasteltava planetaarisesta näkökulmasta.
“Tarvitsemme lisää pilareita keskustelulle, muun muassa filosofista pohdintaa siitä, mitä on hyvä elämä ja miten voimme kulutuksella edesauttaa sitä – ja haluammeko tosissamme edesauttaa sitä.”
Syvällisempää ruokajournalismia tarvitaan
Globaalista ruoantuotannosta on saatavilla paljon tietoa, mutta kysymykset ovat monimutkaisia sekä kuluttajille että toimittajille.
“Pitäisikö ostaa espanjalaisia tomaatteja, kun ne kasvavat luonnollisemmassa ympäristössä? Mutta Espanjassa on vesipulaa ja heikko ihmisoikeustilanne. Toisaalta myös suomalaisten kasvisten tuotannossa on tullut esiin työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä ongelmia… Kuluttajan on vaikea tietää, mikä on oikeasti eettistä ja mikä ei.”
Myös toimittajalle on haastavaa kirjoittaa juttuja, jotka huomioivat ruoantuotannon kaikki ulottuvuudet – ympäristön, ihmisoikeudet, kotimaisuuden ja maataloustuottajien tilanteen. Laadukkaalle, monipuoliselle ja kriittiselle ruokajournalismille olisi kuitenkin tilausta. Toimittajalta tämä vaatisi syvää ymmärrystä ruoantuotannon kokonaisuudesta sekä rohkeutta haastaa tutut narratiivit.
Keskustelijat kaipasivatkin ruokajournalismilta suhteellisuutta ja taustoittamista, esimerkiksi historiallisten kehityskulkujen näkyväksi tekemistä.
“Ei syy ole ruoan tuottajissa vaan rakenteissa. Näiden rakenteiden seinät pitäisi avata lukijoille todella tarkasti: mitä tietyn ruoan tuottaminen vaatii.”
Mediakohut voivat myös opettaa
Median rooli rakentavan keskustelun mahdollistajana tunnistettiin tärkeäksi – mutta samalla kritisoitiin median taipumusta lietsoa kohuja. Keskustelussa pohdittiin myös, hahmottuuko yleisön kiinnostus toimituksissa liian kapeasti, kun sitä seurataan juttujen lukijadatan ja “algoritmisen yleisökäsityksen” läpi. Useampi keskustelija tuntui kokevan, etteivät he kuulu siihen yleisöön, jota journalismi vaikuttaisi nykyisellään puhuttelevan.
“Mediataloja pitäisi vastuuttaa keskustelun suunnasta. Mutta ei se ole yksittäisten toimittajien vastuu – toimittajat kyllä tekevät juttuja niin hyvin kuin vain saavat.”
Kohuilla voi silti olla myös oppimisarvoa. Keskustelussa käsiteltiin Marttojen kasvisruokakampanjan herättämästä keskustelustakin monia jännitteitä ja vaiheita, joiden tunnistaminen voi auttaa jatkossa ristiriitojen vähentämisessä ja myönteisten mahdollisuuksien vahvistamisessa.
Tervetuloa seuraavaan keskusteluun kesäkuussa
“Jos Marttakeskustelu olisi käyty niin, että kaikki olisivat olleet läsnä keskustelemassa kuten nyt, niin olisiko kohua syntynyt? Näitä keskusteluita ei voi olla liikaa.”
“Päällimmäisenä on tunne, että onneksi tulin lähteneeksi tänne. Jos olisin toimittaja, niin nyt olisi hyvä pussillinen juttuaiheita tämän keskustelun myötä. Voin lämpimästi suositella toimittajakollegoille tilaisuuksiin osallistumista!”
Kevään viimeinen Moniäänisen median kuumat perunat -keskustelutilaisuus käydään torstaina 5.6.2025 klo 17–19 Median museo ja arkisto Merkissä. Seuraa Vikesin ja Sopiva ry:n viestintää niin saat ensimmäisenä tiedon tulevan keskustelun aiheesta. Voit tilata keskustelun alustavan Sopiva ry:n uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä.
Teksti: Tiina Helin ja Mikko Hautakangas
Kuva: Vanessa Riki
