Vikesin kumppani Moalimuu ehdolla vuoden lannistumattomimmaksi journalistiksi

15 loka, 2018

Somalian journalistiliiton pääsihteeri Mohammed Ibrahim ”Moalimuu” sinnitteli Mogadishussa pahimpien vuosien ylitse, teki BBC:lle juttuja ja makasi kerran räjäytetyn kahvilan lattialla tuntikausia teeskennellen kuollutta. Nyt hän edistää toimivaa mediaa Somaliaan.Video: Esa Salminen.Hollantilainen Free Press Unlimited on asettanut kolme toimittajaa ehdolle vuoden lannistumattomimmaksi journalistiksi (Most Resilient Journalist 2018).

Yksi heistä on Vikesin kumppanin, Somalian journalistiliiton pääsihteeri Mohammed Ibrahim, joka tunnetaan yleisesti lempinimellä Moalimuu. Ehdolla ovat myös syyrialainen Abdulmonam Eassa ja intialainen Rana Ayyub. Palkinto myönnetään 2. marraskuuta Free Press Live -tapahtumassa Haagissa.

Lannistumattomin journalisti on Free Press Unlimitedin mukaan henkilö, joka on osoittanut erityistä luonteenlujuutta, rohkeutta ja sitoutuneisuutta uutistyössä. Tapasimme Moalimuun aiemmin tänä vuonna Mogadishussa, ja näitä piirteitä hänessä voidaan todella sanoa olevan.

”Teeskentelin kuollutta”

Moalimuulle uhkailut olivat arkipäivää Somalian sisällissodan aikaan 1990- ja 2000-luvuilla. Hän toimi BBC:n kirjeenvaihtajana, vaikka monet kollegat pakenivat maasta ja osa tapettiin. Puhelimessa hänelle saatettiin sanoa, että islamistiliike al-Shabaab tiesi, missä Moalimuu oli ja mitä hänellä oli päällään. Isku saattaisi koittaa koska vain.

”Haavoituin erittäin suuressa hyökkäyksessä Lidon rannalla vuonna 2016. Iskussa kuoli 40 ihmistä, minä oli harvoja henkiin jääneitä”, Moalimuu sanoo. Muistona ovat kasvoilla risteilevät arvet. Räjähdyksen jälkeen hän makasi kahvilan lattialla ja teeskenteli kuollutta.

”Makasin siinä tuntikausia. Al-Shabaabin kaverit pyörivät siellä, puhuivat puhelimeen ja tappoivat siviilejä sumeilematta.”

Hän asui Mogadishussa ja työskenteli BBC:lle ja Reutersille kun Islamilaisten oikeusistuinten liitto piti valtaa kaupungissa, kun al-Shabaab syntyi ja kun Etiopian joukot alkoivat taistella al-Shabaabia vastaan.

”Tilanne oli kamala. Raportoin päivittäin, että tänään oli 15 tai 20 kuollutta. Oli pommituksia ja kranaatti-iskuja kyliin”, hän sanoo. ”Vuonna 2011 jopa 19 toimittajaa tapettiin. Suurin osa heistä oli ystäviäni.”

BBC:n somalinkielinen radio oli tuolloin pääasiallinen uutiskanava somalialaisille, ja Moalimuu oli harvoja paikallisia toimittajia länsimedian leivissä. Hengissä pysymistä auttoi se, että hän raportoi radioon, joten kasvot eivät olleet kaikkien tiedossa. Nykyään hän esiintyy kasvoillaan julkisuudessa, ja somalialaiset niin kotimaassa kuin maailmalla tuntevat Moalimuun samaan tapaan kuin Arvi Lind tunnetaan Suomessa – moni tunnistaa miehen pelkästä äänestä. Hän on aktiivinen somen käyttäjä, ja Moalimuun Facebook ja Twitter ovat suosittuja uutislähteitä monille.

Pahimpina aikoina mediaa rajoitettiin kovalla kädellä. Al-Shabaab kielsi musiikin, ja jopa uutislähetysten jinglet katsottiin paholaisen säveliksi.

”Jollain tavalla on kerrottava ihmisille, että nyt tulee uutisia. Kun tunnusmusiikkia ei saanut olla, paikallisradiossa alettiin käyttää jinglenä laukkaavien hevosten ääntä”, Moalimuu muistelee.

Unelmana toimiva media

”Nythän tilanne on ihan paratiisi, jos vertaa niihin aikoihin”, hän sanoo.

Paratiisi ei ole silti vailla hirvittäviä ongelmia. Viime vuonna Somaliassa tapettiin viisi toimittajaa ja 32 pidätettiin. Kiinniotot ovat lähinnä pelottelua, Moalimuu sanoo: toimittajia pidetään telkien takana viikko tai pari, ja sitten päästetään vapaaksi.

Maan median laatu on parantunut viime vuosina. Osa kiitoksesta kuuluu Moalimuun mukaan Vikesille ja muille mediaa tukeville järjestöille.

”Vikes on tukenut meitä neljän vuoden ajan, ja ero muihin on siinä, että monet mediaa tukevat tahot tulevat vain Nairobiin eivätkä tänne Somaliaan saakka”, hän kiittelee.

Vikesin koulutuksiin on osallistunut pian puolet maan järjestäytyneestä toimittajakunnasta.

”Muutokset näkyvät ja ovat todellisia.”

Tekemistä riittää

”Sisällissodan tähden Somalian journalisteilla on huonojakin käytäntöjä ja kaikki eivät toimi niin kuin pitää. Kaikki eivät esimerkiksi aina sano edustavansa mediaa”, Moalimuu sanoo.

”Klaanien välisten jännitteiden tähden toimittajia voidaan kidnapata lunnaiden toivoissa. Toimittajat haluavat välittää tietoa, mutta he eivät halua itselleen vaikeuksia.”

Moalimuu vertaa Somalian mediaa (ja muitakin instituutioita) ihmiseen, joka on pitkään maannut sairasvuoteella. Vaikka pahin olisi ohi, ei voi lähteä heti hyppimään ja kirmaamaan, vaan pitää toipua vähitellen. Hän on iloinen, että osa maan toimittajista on palannut kouluihin ja yliopistoon.

”Toivoisin, että tulevaisuudessa meillä on hyvä media, joka voi kertoa totuuden siitä, mitä Somaliassa tapahtuu”, hän sanoo.

”Somalialaiset tarvitsevat mediaa. Somalian kulttuuri on suullinen kulttuuri ja täällä kuunnellaan paljon. Radio ja televisio ovat hyvin suosittuja, ja me koetamme rohkaista mediaa tutkimaan syvällisesti esimerkiksi talousjuttuja. Nyt uutiset tapaavat keskittyä tragedioihin ja tappeluihin.”

Tulevaisuudessa hän toivoisi myös näkevänsä juttuja kehityksestä, teknologiasta ja bisneksestä – kaikista elämän alueista.

Toinen iso kokonaisuus Somalian journalistiliiton työssä on työehtojen ja työturvallisuuden parantaminen. Työnantajien kanssa onkin jo saatu käyntiin orastavaa dialogia journalistien työehdoista.

Mitä mieltä olit tästä sisällöstä?

Lisää samasta aiheesta

Itä-AfrikkaJournalismi Keski-AmerikassaKestävä kehitys ja journalismiUutiset
Vikesin matka-avustuksen pilotointi onnistui tavoitteessaan, ja sen avulla tuotettiin neljä globaalia tietoisuutta edistävää juttua suomalaisiin merkkimedioihin

Vikesin matka-avustuksen pilotointi onnistui tavoitteessaan, ja sen avulla tuotettiin neljä globaalia tietoisuutta edistävää juttua suomalaisiin merkkimedioihin

Vikesin ensimmäinen toimittajille suunnattu matka-avustus jaettiin vuosi sitten, ja ensimmäiset avustuksen tuella tehdyt jutut on nyt julkaistu Maailman kuvalehdessä, Suomen Kuvalehdessä sekä Apu-lehdessä. Neljäs juttu ilmestyy vielä kevään kuluessa Demokraatti-lehdessä.
Matka-avustuksen saivat kuvajournalisti Anna Kuokkanen ja toimittaja-kirjailija Kristiina Markkanen sekä toimittaja-kirjailija Pasi Kivioja.