Poliittisen pilapiirroksen ytimessä on kyseenalaistaminen ja järjestelmän kritisointi, mutta pitääkö kuvittajan välttää tahallista loukkaamista tai pelätä vihan lietsontaa? pohdittiin Maailman lehdistönvapauden konferenssissa, jota voi seurata ilmaiseksi verkossa.
Nicolas Vadot esitteli lehdistönvapauden konferenssissa pilakuvansa, jossa terveysministeri ja virologian asiantuntija – tämän ajan sankari – jyräävät omaa koronalinjaansa kansalaisista piittaamatta.
Otetaan kaksi poliittista pilapiirtäjää ja kaksi erilaista toimintaympäristöä. Toinen tekee työtä EU:n sydämessä Brysselissä, maassa, jossa – ainakin vielä – on täysi demokratia ja sananvapaus. Toinen Etiopian Addis Abebassa, jossa ilmaisunvapaus on hauras oikeus, mutta tilanne on kohenemaan päin.
Ja esitetään heille sama kysymys: Missä menevät pilapiirtäjän rajat – saako piirroksilla loukata?
”Etiopian media ei edelleenkään ole puolueeton, mutta noin kolmen vuoden ajan sananvapaustilanne on ollut parempi, ja esimerkiksi vangittuja journalisteja on vapautettu. Juuri tämän ajan olen itse työskennellyt pilapiirtäjänä”, taustoittaa etiopialainen Yemsrach Yetneberk eli taitelijanimeltään Yemi.
Myös lehdistönvapausindeksin perusteella Etiopian sananvapaustilanteessa on monista ongelmista huolimatta tapahtunut parannusta, sillä vielä vuonna 2018 maa oli 150. sijalla 180 maan vertailussa, ja tämän vuoden indeksissä sijoitus on 101.
Yemin mielestä uusi tilanne on kuitenkin johtanut siihen, että nyt kaikki haluavat kertoa mielipiteensä, usein vihan höystämänä.
”Jos joku lietsoo vihaa somessa, ja sen seurauksena 20 ihmistä kuolee – niin voiko silloin sanoa, että hän vain ilmaisi itseään”, Yemi pohdiskelee. ”Vihan keskellä on vaikea navigoida, ja mietin paljon sitä, haluanko olla osa sitä vai pysyä neutraalina.”
Hän sanoo pyrkivänsä siihen, ettei tahallaan loukkaa pilapiirroksillaan, vaan pyrkii kunnioittamaan ihmisiä. Tosin hän itsekin myöntää tavoitteen melko mahdottomaksi maassa, jossa on lukuisia etnisiä ryhmiä ja uskontoja: pitäisi pystyä jatkuvasti olemaan korrekti niin historiallisesti, poliittisesti kuin kulttuurisestikin.
”Yhdessä kuvassani oli Etiopian lippu. Siinä ei ollut tähteä, kuten virallisessa lipussa nykyään on, ja tahtomattani loukkasin tällä monia ihmisiä”, Yemi toteaa.
”Laki on ainoa raja”
Belgiassa vaikuttava Nicolas Vadot on eri linjoilla poliittisen pilapiirtäjän ilmaisun rajoista. Hänen mielestään ainoa raja kulkee lainsäädännössä – niin kauan kuin noudattaa sitä, muu on sallittua, eikä moraalisen paheksunnan pidä antaa häiritä.
”Oikeus loukata ja loukkaantua on keskeinen osa demokratiaa. Minun työni on kyseenalaistaa uskomuksia”, Vadot sanoo.
”Samoin kuin journalismin tehtävä ei ole yksimielisyyden löytäminen vaan keskustelu eri näkökannoista. Se on sitä myös erityisesti nyt Covid-19 aikaan, kun puhutaan sulkutoimista ja demokratiasta. Ne eivät ainoastaan haasta demokratiaa vaan suorastaan järkyttävät sitä.”
Vadot’n mielestä pilapiirtäjän työ käy Euroopassakin koko ajan hankalammaksi, kun esimerkiksi epätoivottuja ääniä vaientamaan pyrkivä cancel-kulttuuri yleistyy ja sensuuri jyllää yksityisten yritysten ylläpitämillä sosiaalisen median kanavilla.
”Demokratiaa ei pidä ottaa missään nimessä itsestäänselvyytenä, ja on oltava hyvin hereillä sen suhteen, mitä tapahtuu esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa.”
Samalla kriittisen pilapiirtäjän työ on myös entistä tärkeämpää.
Yemi ja Nicolas Vadot puhuivat 29.4. Maailman lehdistönvapauden konferenssissa, joka järjestetään Namibian Windhoekissa 29.4.–3.5.2021. Rekisteröidy ja seuraa tilaisuutta verkossa Unescon sivuilla.
