Saadaanko ulkoministeriön ja EU:n kehitysyhteistyövaroilla mitään aikaan? Osa 3 

4 joulu, 2024
Vikesin kehitysyhteistyön arviointiin keskittyvässä juttusarjassa opit ymmärtämään, miten kehitysyhteistyötä toteutetaan ja arvioidaan rahoittajien toimesta. Mutta miten kehitysyhteistyöhön suunnatut varat oikeasti käytetään? 

Ulkoministeriöltä ja EU:lta saatu ulkopuolinen rahoitus velvoittaa rahoituksen saajia tarkkaan taloudelliseen seurantaan. Vikes seuraa aktiivisesti yhteistyökumppaneiden tuen käyttöä ja reagoi nopeasti muutoksiin. Tuki lähetetään pienissä erissä pitkin vuotta, mikä mahdollistaa tuen käytön jatkuvan seurannan ja nopean reagoinnin tarpeen mukaan. 

Mitä Vikesin kehitysyhteistyön tuella tehdään? 

Vuonna 2023 Vikesin kumppanina oli 15 media-alan järjestöä, mediataloa tai ammattiliittoa. Tuki kohdennettiin aina paikallisten tarpeiden pohjalta, mikä varmistaa sen tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden. 

Vuoden 2023 aikana Vikesin tuella koulutettiin 480 toimittajaa ja dokumentaristia, joista 66 % oli naisia. Koulutusten aiheina olivat muun muassa tutkiva journalismi, maaseutujournalismi, dokumentointi, editointi, vihapuhe, disinformaatio, faktantarkastus, sisällöntuotanto, johtajuus ja naisjohtajien tukeminen. Lisäksi kumppaneita tuettiin verkkosivujen ja radioportaalien hallinnassa, raportoinnissa, organisaatioiden virallistamisessa sekä hallinnollisissa toimissa. 

Onko Vikesin kehitystyhteistyön tuella ollut vaikutusta? 

Väliarvioinnin mukaan Vikesin työ Itä-Afrikassa ja Keski-Amerikassa edistää tavoitteita vahvistaa toimittajien ja media-alan organisaatioiden roolia kansalaisyhteiskunnan tukemisessa. Tuki on lisännyt kansalaisten pääsyä riippumattomaan tietoon ja mahdollistanut osallistumisen yhteiskunnan tapahtumien ymmärtämiseen. Samaan aikaan koulutukset ovat parantaneet media-alan monimuotoisuutta ja huomioineet sukupuolisensitiivisyyden. 

Vikesin tukemalla työllä sananvapauden edistämiseksi on suora vaikutus demokraattiseen kehitykseen. Nämä tavoitteet tukevat oikeudenmukaista ja kestävää demokraattista kehitystä erityisesti maissa, joissa kansalaisyhteiskunta on vielä hauras. 

Onko Suomesta käsin rahoitettu toiminta kestävää? 

Kehitysyhteistyöhön kohdistuu usein kritiikkiä, jonka mukaan paikallinen kehitys saattaa tyrehtyä, jos Suomen tuki loppuu. Tällöin varojen pelätään menneen hukkaan, koska pysyvää rakenteellista muutosta ei ole syntynyt. 

Vikes pyrkii tukemaan kestävää kehitystä kiinnittämällä erityistä huomiota hankkeiden paikalliseen omistajuuteen. Väliarvioinnin mukaan Vikes on onnistunut vahvistamaan yhteistyökumppaneidensa paikallista toimintakykyä, mikä tukee hankkeiden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. 

Ulkopuolinen arviointi kannustaa Vikesiä jatkossakin huomioimaan kumppaneiden roolin hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Arvioinnissa korostetaan, että tuettujen toimien tulisi olla osa kumppaneiden ydintoimintaa eikä erillisiä rahoittajien määrittelemiä projekteja. Kestävä kehitysyhteistyö kannustaa parantamaan jo olemassa olevaa toimintaa sen sijaan, että kumppanit aloittaisivat kokonaan uusia toimia ulkopuolisen tuen vuoksi. 

Vikesin työn tavoitteena on tukea kumppaneita vahvistamaan tietotaitoa, osaamista ja resursseja, jotta paikalliset toimijat, toimittajat ja mediatalot voivat jatkaa työtään myös ilman Vikesin tukea. Vikes kiinnittää tulevina vuosina entistä enemmän huomiota hankkeiden taloudelliseen kestävyyteen ja paikallisten toimijoiden omavaraisuuden tukemiseen. 

 

Mitä mieltä olit tästä sisällöstä?

Lisää samasta aiheesta