Ulkoministeriö julkisti kattavan paketin kehityspolitiikan tuloksista. Vikesin työ toimittajien kouluttamiseksi saa kiitosta. Vaikka demokratia on maailmassa lisääntynyt, on sananvapaus uhattuna, raportissa todetaan.
Somaliassa on koulutettu kohta puolet järjestäytyneestä toimittajakunnasta. Kuva: Pasi ToivonenUlkoministeriö julkaisi tänään 1. marraskuuta historian ensimmäisen tulosraportin, laajan katsauksen kehitysyhteistyön tuloksiin. Siinä ruoditaan Suomen kehityspolitiikan tuloksia vuosina 2015–2017. Raportti on tarkoitettu etupäässä eduskunnalle, mutta ulkoministeriö toivoo, että se herättää keskustelua laajemminkin.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa julkaisi samaan aikaan laajan paketin järjestöjen työn saavutuksia ja tuloksia.
Vikes on molemmissa mukana toimittajien koulutuksen osalta. Vuosina 2017–2018 Vikes on kouluttanut 960 toimittajaa ja dokumentaristiopiskelijaa yli kymmenessä köyhässä maissa. Toimittajia koulutetaan, koska demokratia edellyttää vapaata ja valpasta mediaa: Kansalaiset tarvitsevat tietoa pystyäkseen vaikuttamaan päätöksentekoon ja osallistumaan yhteiskunnan kehitykseen.
Aktiivista toimittajien kouluttaminen on ollut esimerkiksi Somaliassa, jossa on vuosina 2015–2017 koulutettu 314 toimittajaa niin yksityisen kuin julkisen median puolella. Journalistien perustaitojen lisäksi teemoja ovat olleet ammattietiikka ja työturvallisuus.
Vikes on toiminut Somaliassa vuodesta 2014. Tähän mennessä maassa on koulutettu jo noin 700 toimittajaa, mikä on noin puolet maan järjestäytyneestä toimittajakunnasta.
”Koulutettujen toimittajien lukumäärä ei kuitenkaan ole ainoa merkittävä Vikesin kehitysyhteistyön tulos, vaan yhtä lailla on tärkeää huomata naistoimittajien osuuden kasvu koulutuksissa ja toimittajien työn laadun paraneminen”, muistuttaa Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck.
Demokratia edistynyt, sananvapaudessa myös takapakkia
”Moni myönteinen muutos kehitysmaissa jäisi syntymättä ilman Suomen kehitysyhteistyövaroja, osaamista, eri sidosryhmien aktiivisuutta ja tuhansien eri puolilla maata toimivien ihmisten vapaaehtoistyötä”, sanoo kehitysministeri Anne-Mari Virolainen tulosraportin esipuheessa.
Demokratiakehitys on monella mittarilla mennyt globaalisti parempaan suuntaan viimeisen 40 vuoden aikana, raportissa todetaan. Mutta kehitys ei ole tasaista eikä suunta aina ylöspäin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ollaan monessa maassa käännytty jopa alaspäin.
”Kansainvälistä normistoa haastetaan ja itsevaltaiset käytännöt ovat lisääntyneet”, raportissa sanotaan.
Demokratiaa rapautetaan, ihmisoikeuspuolustajien toimintamahdollisuuksia rajoitetaan ja oikeusvaltioperiaatteita kyseenalaistetaan. Tämä on tuttua monessa Vikesin yhteistyömaassa – toimintamme keskittyy tällä hetkellä Nicaraguaan, Somaliaan, Nepaliin ja Myanmariin. Jokaisella on omat ongelmansa.
”Demokratian näkökulmasta myönteistä on, että kansalaisten osallistuminen julkiseen keskusteluun ja poliittiseen elämään on monissa maissa lisääntynyt. Kansalaisjärjestöjä on entistä enemmän. Toisaalta hälyttävää kehitystä on sananvapauden ja muiden kansalaisvapauksien rajoittaminen monissa maissa”, raportissa sanotaan.
Vikesin työtä sananvapauden puolesta siis tarvitaan jatkossa, ja yhä enemmän.
