Suomen itärajan ylitse on tehty paljon paikallista yhteistyötä. Korona hiljensi sitä, ja sota katkaisi yhteistyön kokonaan.
Tutkimusjohtaja Joni Virkkunen, Vikesin hankekoordinaattori Kirsi Koivuporras ja tutkija Iro Särkkä. Kuva: Sanna JäppinenVikes on järjestänyt Transforming communities -webinaarisarjaa, jossa tutkitaan, miten muuttoliike on vaikuttanut erilaisiin yhteisöihin Suomessa.
Webinaarin viimeisessä osassa 30. toukokuusta puhuttiin Suomen itärajasta, siirtolaisuudesta ja suhteesta niin Venäjään kuin Natoon. Webinaari kokonaisuudessaan alla.
Karjalan tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Joni Virkkunen puhui paikallisen rajan ylittävän yhteistyön merkityksestä. Hänen kotikunnassaan Joensuussa on ollut paljon sekä epävirallista että virallista kanssakäymistä Venäjän ja venäläisten kanssa. Korona vei yhteistyön verkkoon, ja Ukrainan sota katkaisi sen kokonaan.
Näin kävi esimerkiksi Euregio-yhteistyöalueelle, jonka ovat muodostaneet Karjalan tasavalta ja Pohjois-Karjan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat.
Virkkunen muistutti, että Suomi lobbasi ennen sotaa, että tällainen paikallinen yhteistyö jäisi pakotteiden ulkopuolelle. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, että käynnissä olevat hankkeet voidaan teoriassa tehdä loppuun, mutta ilman venäläisten osallistumista.
”Ei niillä silloin paljon merkitystä ole”, Virkkunen totesi.
Medialla suuri rooli arktisessa muuttoliikkeessä
Toinen suuri teema illan keskusteluissa oli muuttoliike. Virkkunen totesi, että vuoden 2015 suuremmassa muuttoliikkeessä mediallakin oli roolinsa.
”Siirtolaisilla itsellään oli aika iso toimijuus”, hän sanoi.
Kun kansainvälinen media ja internet kertoivat, että Suomen Lapin rajanylityspaikoilta pääsee läpi, ihmiset liikkuivat myös omaehtoisesti – kyseessä ei ollut Venäjän valtion masinoima operaatio samassa mielessä kuin mitä Valko-Venäjällä on tapahtunut.
Nato-kannassa kyse identiteeteistä
Helsingin yliopiston tutkija Iro Särkkä totesi webinaarissa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan aktivoi suomalaisten kollektiivisen muistin.
”Suomalaiset pelästyivät ja ymmärsivät, kuinka arvot kuten demokratia, vapaus, sananvapaus, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet ovat aivan sen ytimessä, mitä tarkoittaa olla suomalainen.”
Sota lähialueilla auttoi ymmärtämään, että näitä arvoja voidaan uhata ja ne voidaan ottaa pois.
Julkisuudessa on pohdittu, miksei Suomi liittynyt Natoon Baltian maiden mukana aikanaan. Särkkä huomautti, että silloin kyse oli identiteeteistä: Suomi ei halunnut olla sellainen Itä-Euroopan maa, joka hakee turvaa Natosta. Ja samaan tapaan nyt on kyse identiteetistä, kun Suomi haluaa Ruotsin kanssa liittyä Natoon.Vikesin Transforming communities -webinaarisarjassa tutkitaan sitä, miten maahan- ja maastamuutto ovat vaikuttaneet erilaisiin yhteisöihin Suomessa. Sarjassa keskustellaan myös median roolista ryhmäsuhteiden ja yhteisön rakentajana ja opitaan, miten käsitellä erilaisia muuttoliikkeitä mediassa eettisesti. Webinaarisarja toteutetaan osana Olen eurooppalainen -hanketta, jonka päätavoitteena on lisätä nuorten ja nuorten toimittajien ymmärrystä muuttoliikkeeseen liittyvistä teemoista.
