Pekka Mykkänen ja Ilmari Käihkö sanoivat Vikesin ja Journalistiliiton tietoiskussa, että Euroopassa Venäjän informaatiovaikuttaminen on ollut vaisua, mutta muualla maailmassa se tuntuu toimivan.
Euroopassa käydään paraikaa informaatiosotaa, sanoi Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen Vikesin ja Journalistiliiton tietoiskussa 22. maaliskuuta.
”Pääosapuolet ovat tietenkin Venäjä ja Ukraina, ja kaikki maat ovat tavalla tai toisella mukana.”
Mykkänen keskusteli sotatieteilijä Ilmari Käihkön kanssa. Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Käihkö totesi, että kaikkien sotien aikana tehdään propagandaa, ja kaikki osapuolet tekevät sitä. Valkoisessa propagandassa painotetaan tiettyjä asioita, ja mustassa propagandassa valehdellaan.
”Tässäkin sodassa nähdään, että musta propaganda ei toimi yhtä hyvin kuin valkoinen propaganda”, Käihkö sanoi.
Usein on myös Käihkön mukaan niin, että omaa ja ”oman puolen” viestintää pidetään strategisena viestintänä, kun taas vastapuoli harrastaa ikävää propagandaa ja valehtelee.
Ukrainalla on parempi tarina
Sekä Käihkö että Mykkänen totesivat, että Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa Ukraina ei juuri ole valehdellut, kun taas Venäjä turvaa valheisiin tämän tästä. Ukrainalla on Käihkön mukaan parempi tarina, ja ukrainalaiset ovat hyviä luomaan sitä tarinaa koko ajan.
”Zelenskyin uudenvuoden video on aivan huikea tapa katsoa taaksepäin, että mitä viimeisen kymmenen kuukauden aikana sodassa on tapahtunut. Hän luo narratiivin tästä sodasta.”
Mykkäsen mukaan Ukrainalla on käytössään paljon totuuden rakennuspalikoita, joten sen ei tarvitse valehdella.
”Jos Venäjä pommittaa yli sataa sairaalaa tai terveyskeskusta, niin ei siinä tarvitse keksiä mitään”, hän sanoi.
Venäjä taas joutuu etsimään sodan oikeutusta epämääräisillä tarinoilla rajan ylityksistä ja natsipataljoonista, koska senkin on perusteltava kansalaisilleen, miksi sotaa pitää käydä.
Sota näkyy uutistyössä materiaalitulvana
Pekka Mykkäsen mukaan informaatiosota näkyy uutistyössä tiedon ylimittaisena paljoutena.
”Siihen osallistuu sosiaalisessa mediassa valtava määrä toimijoita. On nojatuolikenraaleita ja tavallisia ihmisiä. Joku yksittäinen ukrainalainen koululainen saattaa saada aikaan jonkin meemin”, Mykkänen sanoi.
”Meihin vaikutetaan kuvastolla, jonka alkuperä on epäselvä, mutta kun se sopivasti kuvatekstitetään, asiat saavat ikään kuin oman elämänsä.”
Myös Zelenskyin suuhun laitettu kuuluisa sitaatti siitä, että hän ei tarvitse kyytiä vaan ammuksia, on alkuperältään epäselvä. Ei tiedetä, onko hän sanonut niin.
”Se on todella hyvä sitaatti ja se on iskenyt läpi kaikkialle. Sitä on lainattu Hesarissakin ehkä kolmesataa kertaa”, Mykkänen sanoi.
Pelätty Venäjän trollitehdas sen sijaan ei ole Mykkäsen mielestä vaikuttanut uutistyöhön.
”Olen ollut huojentuneella ja puoliksi järkyttyneellä tavalla yllättynyt Venäjän saamattomuudesta informaatiosodan ja kybersodankäynnin saralla. Ihan kuin kaikki trollit olisivat kadonneet jonnekin.”
Muu maailma saa Venäjän tarinaa
Ilmari Käihkö sanoi, että Euroopassa eletään länsimaalaiskeskeisesti, ja sota näyttäytyy hyvin eri tavalla muualla maailmassa.
”Kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu maissa, jotka eivät aktiivisesti tue Ukrainaa”, Käihkö sanoi. Esimerkiksi Kiina, Intia ja Turkki eivät ole osallistuneet sotaan kummallakaan puolella, ja valtaosa Afrikkaa pysyttelee neutraalina.
”Voi olla, että viestintä ei kohdistu meihin”, Käihkö sanoi.
Mykkänen sanoi, ettei häntä ihmetytä, jos vaikkapa jotakuta angolalaista ei Ukrainan sota kiinnosta.
”Hän saattaisi syyllistää minua siitä, kuinka paljon minä kiinnitin huomiota niin sanottuun Afrikan maailmansotaan, joka käytiin 1990- ja 2000-lukujen taitteessa.”
Käihkö muistutti, että Ukrainan aikaan samaan aikaan on käyty Tigrayn sotaa Etiopiassa.
”Siellä on mahdollisesti enemmän kuolonuhreja kuin Ukrainassa tähän mennessä. Teidän lehdessä taisi olla pieni uutinen yksi päivä, että tämä sota on mahdollisesti loppunut”, Käihkö sanoi Mykkäselle.
”Katsoin sitä uutista, ja mietin että olen osa ongelmaa, kun puhun Ukrainasta enkä puhu Tigraysta.”
Miten historia tulee näkemään tämän sodan?
Historiallisten tapahtumien ja tietotulvan keskellä tapahtumia ei näe kovin selvästi. Pekka Mykkänen pohti, että mihinhän piirretään sodan alkupiste 50 vuoden päästä.
Venäjä on tehnyt erilaisia operaatioita jo pidemmän aikaan: oli Skripalien myrkyttäminen, Katalonian itsenäisyystaisteluun vaikuttaminen, Brexitiin ja Trumpin valtaannousuun vaikuttaminen ja niin edelleen.
”Kaikki nämä ovat olleet jonkinlaista hybridisotaa.”
Vielä hetki sitten Vladimir Putinin kanssa oltiin kavereita, ja arvostetut suomalaiset ex-pääministerit olivat mukana venäläisissä bisneksissä.
”Aikakausi ennen suurhyökkäyksen alkamista voi näyttää aika häijyltä”, Mykkänen ennusti.
”Monilla ihmisillä on vaikeaa pinnistää, että kova sota alkoi jo vuonna 2014.”
Sodan aikaan puhutaan usein sodan sumusta, joka estää näkemästä kirkkaasti.
”Jo ennen suursodan alkua oli paljon sumua, vaikka se oli mukamas rauhan aikaa.”
Ilmari Käihkö ja Pekka Mykkänen. Kuva: Esa Salminen
