Ihmisten jääminen paitsi tiedosta tai vapaaehtoisesti jättäytyminen julkisen keskustelun ulkopuolelle ovat suuria uhkia demokratialle – ja näiden uhkien hallinnassa medialla on tärkeä rooli, sanoo Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi.
”Pitää muistaa, että demokratian suhteen uutismedia on valinnut puolensa. Me olemme demokratian puolella emmekä mieti, olisiko esimerkiksi fasismi parempi järjestelmä”, totesi Helsingin Sanomien tuore vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi.
Hän puhui Uutismedian liiton järjestämässä Media ja demokratia -seminaarissa 15. syyskuuta eli kansainvälisenä demokratian päivänä.
Tuore tutkimus: Lähes puolet suomalaisista kokee demokratiamme uhatuksi
Yläjärvi tunnusti kuitenkin jakavansa monen suomalaisen huolen demokratian tilasta. Uutismedian liiton tekemän kyselyn mukaan 41 prosenttia kansalaisista kokee demokraattisen yhteiskunnan olevan uhattuna Suomessa. Mahdollisina syinä mainitaan muun muassa Venäjä, sota, valeuutiset, sananvapauden kaventuminen, perussuomalaiset, ääriaatteet ja -liikkeet, nykyinen hallitus ja populismi.
”Mutta toisin kuin jotkut näkevät, Suomi ei ole vääjäämättömällä tiellä mihinkään suuntaan. Meillä on edelleen vallan jakautuminen kunnossa ja medialla täysi toimintavapaus”, Yläjärvi muistutti.
Samaan aikaan hän totesi, että toimittajien pitää myös hyödyntää täysillä vapautensa toimia – vaikka ja koska ilmapiiriä yritetään tarkoitushakuisesti kiristää.
”Niin Helsingin Sanomien kuin muidenkin medioiden toimittajiin kohdistuu tällä hetkellä valtavasti painetta ja hirvittäviä solvauskampanjoita”, Yläjärvi sanoi.
Ja toki demokraattista yhteiskuntaa voidaan tuhota myös median valvovan silmän alla – kuten näemme parhaillaan Yhdysvalloista, hän totesi.
Miten välttää uutiserämaat?
Uutismedian liiton kyselyn mukaan 92 prosenttia kansalaisista pitää journalismia tärkeänä demokratialle. Lähes yhtä suuri osa pitää tärkeänä myös sitä, että Suomessa säilyisi tiedon huoltovarmuus, eikä pääsisi syntymään uutiserämaita eli alueita ilman ainuttakaan paikallista uutismediaa.
Myös Erja Yläjärvi pitää uutiserämaiden syntyä todellisena uhkana.
”Meillä on vahvasti rahoitettu Yleisradio, ja niin pitääkin olla, mutta olisi hirveän tärkeää, että paikallisilla alueilla olisi moniarvoista mediaa – on sitä parempi, mitä useampi media pystyy toimimaan journalismin parissa. Ja sanon tämän Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana; olisi kiva, että Helsingin Sanomillakin olisi vuosien varrella ollut vahva kilpailija.”
Suoranaista vastausta siihen, miten uutiserämaiden synty voitaisiin välttää, Yläjärvellä ei ollut, mutta hän totesi pitävänsä mediatuen jakamisessa parempana Ruotsin mallia, jossa tuetaan yleisradiotoiminnan ohella myös muita medioita.
Jatkuva huutaminen etäännyttää uutisten ääreltä
Uutismedian liiton kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää vastakkainasettelua ruokkivaa poliittista keskustelua suurena uhkana demokratialle. Yläjärvi tunnistaa kasvavan polarisaation ja repivän keskustelun seurannaisvaikutukset – myös omassa tuttavapiirissään.
”On aika paljon signaaleja siitä, että ihmiset eivät jaksa kuunnella jatkuvaa riitelyä, vaan he valitsevat elää rauhassa omaa elämäänsä. Eli he eivät enää halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, onneksi sentään jossain määrin vielä äänestävät”, hän totesi.
”Toimituksilla on haaste myös siinä, haluavatko ihmiset enää puhua ja esiintyä mediassa, jos riskinä on se, että joku alkaa aina huutaa. Se on aika raskas rooli varsinkin yksityiselle ihmiselle.”
”Ei kaipuuta hyssyttelyn aikaan”
Huolimatta demokratian yllä leijuvista uhkista Yläjärvi näkee nykymenon myös monin tavoin tervetulleena muutoksena verrattuna toimittajanuransa alkuvuosiin 1990-luvulla, puhumattakaan 1970-luvusta ja kylmän sodan ilmapiiristä.
”En kaipaa hyssyttelyn aikaa. Ei me 1990-luvulla esitetty vallanpitäjille kaikkia kysymyksiä, eikä haettu erilaisia näkemyksiä, olimme hyvin vahvasti yhtenäiskulttuurin maa”, Yläjärvi totesi.
”Vaikka olemme nyt repivästikin eri mieltä toistemme kanssa, ei se ole vain ja ainoastaan huono asia. En halua palata Suomeen, jossa hyssytellään tai ei esitetä kysymyksiä. Nyt on paremmin, ja tästäkin ajasta voidaan saada aikaan hyvää kehitystä: ollaan moniäänisempiä ja uskalletaan todeta, että meitä on aika erilaisia ihmisiä tässä maassa.”
Uutismedian liitto järjesti Media ja demokratia -seminaarin kansainvälisenä demokratian päivänä 15. syyskuuta. Seminaari oli osa liiton informaatiolukutaitohanketta. Puhujina olivat Erja Yläjärven lisäksi Tiina Härkönen Sitrasta, Mikko Hautakangas Mediakasvatusseurasta ja Comet-tutkimuskeskuksesta, Jani Kurvinen, vastavalmistunut medianomi Haaga-Heliasta ja Eero Hyvönen Julkisen sanan neuvostosta.
Kuva: Samuli Pulkkinen / Sanoma
