Moninaisuus suomalaisessa mediassa on teema, joka jakaa kenttää. Erilaiset identiteettiin, moninaisuuteen ja representaatioon liittyvät teemat puhuttivat vuonna 2021 Vikesin EU-hankkeessa.
Sosiaalisen median kampanjoinnilla tavoiteltiin vuonna 2021 erityisesti poikia ja nuoria miehiä sekä nuoria toimittajia. Keväällä jatkettiin kampanjointia vuonna 2022 lanseeratulla Finngredients-teemalla, jonka päätarkoituksena on ollut herättää keskustelua identiteetistä, moninaisuudesta ja muuttuvasta suomalaisuudesta.
MolyBros-kaksikon kanssa tehty Instagram-yhteistyö tavoitti 47 800 nuorta, joista 64 prosenttia oli poikia tai nuoria miehiä. Finngredients-teemalla toteutettiin myös vaasalaisten lukiolaisnuorten Jami Passin ja Joonatan Knuutilan tuottama ja toteuttama studiodebatti.
Korona-ajan kurittama Mun huominen, meidän tulevaisuus – työpajakiertue saatiin viimein vauhtiin vuoden 2021 syksyllä. Nuorille suunnatut työpajat käynnistyvät ajatuksia herättelevillä, Q-teatterin Nuorten Teatterin kanssa tuotetuilla pienoisnäytelmillä, joiden jälkeen osallistujat työstivät ryhmässä kysymyksiä identiteetistä, median vallasta ja syrjinnästä. Pohdinnan tuloksista keskusteltiin yhdessä toimittajien, somevaikuttajien ja tutkijoiden kanssa.
Vuoden 2021 aikana työpajoihin osallistui yhteensä 65 nuorta.
Keväällä 2021 Vikes järjesti myös kansainvälisen puheohjelman, kun Romayne Javangwe puhui tulevaisuuden identiteeteistä virtuaalisella Maailma kylässä -festivaalilla.
Syksyllä Vikes teki tiivistä yhteistyötä RARE Median kanssa, joka julkaisi vuonna 2021 omaan selvitystyöhönsä pohjautuvan Kenen tietoo? -oppaan. Instagramiin keskittyvässä sisältöyhteistyössä pohdittiin representaatioita ja niiden merkityksiä sekä tuotiin esiin journalistien näkemyksiä median moninaisuudesta.
Yhteistyö huipentui Tampereella marraskuussa järjestettyyn Representation Matters -klubi-iltaan, jossa paikan päällä seurasi keskustelua yli 160 media-alan tekijää tai opiskelijaa.
Neljä koulutusta nuorille toimittajille
Hankkeessa järjestettiin myös neljä koulutusta Suomessa toimiville nuorille journalisteille. Näihin osallistui yhteensä 146 journalistia.
Koulutukset käsittelivät tiedostamattomia ennakkoluuloja, moniäänisyyttä, inklusiivisuutta ja intersektionaalisuutta journalismissa ja viestinnässä. Palautteen perusteella koulutukseen osallistuneista 96 prosenttia aikoi käyttää oppeja työssään.
Hankkeen aikana on vahvistunut käsitys siitä, että valtasuhteet, median moninaisuus ja omien etuoikeuksien tunnustaminen ovat teema, joka jakaa Suomen mediakenttää. Toimituskunta on yhä varsin yksiääninen: valkoinen ja keskiluokkainen, vaikka Suomi on jo muuttunut moninaisemmaksi.
Vikesin koulutuksiin osallistuu journalisteja, jotka yrittävät muuttaa alaa moninaisemmaksi, mutta samalla on paljon journalisteja, joille nämä kysymykset ovat vieraita, ja heitä on vaikeaa motivoida teeman tärkeydestä.
Yksi ratkaisu voisi olla, että tuetaan yhtäältä aktiivisia muutosta ajavia journalisteja ja toisaalta itse vaikutetaan mediatalojen johtoportaisiin, jotta toimituksiin ja sisältöihin saataisiin enemmän moniäänisyyttä ja tasapuolisuutta.
Tukea järjestöille, palkinto journalisteille
Osana hanketta Vikes on myös jakanut avustuksia nuorten kanssa toimiville järjestöille.
Vuonna 2021 tukea saivat Taksvärkki, Turvapaikanhakijoiden tuki, CISV, Suomen YK-liitto, Rauhankasvatusintituutti sekä Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry.
Tuella syntyy muun muassa elokuvatyöpajoja, videokampanjoita ja koulutuksia.
Vikesin, Suomen Punaisen Ristin, Journalistiliiton ja Helsingin Sanomain Säätiön perustana Kehitysjournalismipalkinto kuului myös Olen eurooppalainen -hankkeeseen. Vuonna 2021 ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon voitti vapaa toimittaja Taina Tervonen Image-lehdessä julkaistulla jutullaan ”Kadonneiden laiva”. Kunniamaininnan sai Ylen Ulkolinja-työryhmä ”Maria”-nimisellä mobiilijutulla.
