Polarisaatio kasvaa, median ja kansalaisyhteiskunnan tila kapenee. Demokratian voittokulku ei enää näytä vääjäämättömältä, mutta taistelua ei myöskään ole hävitty, sanoivat useat kansanedustajat tänään Demo Finlandin demokratiapäivän paneelissa.
”Eräs demokratiaan tällä hetkellä vaikuttavista merkittävistä trendeistä on yhteiskunnallinen ja poliittinen polarisaatio. Poliittisesti polarisoituneet yhteiskunnat ovat jakautuneet vastakkaisiin leireihin, joiden välillä valitsee terveen yhteiskunnallisen keskustelun estävä syvä epäluottamus.”
Näin sanoi kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) tänään Eduskunnassa Demo Finlandin järjestämässä seminaarissa.
Päivän teema oli demokratia, sillä 15. syyskuuta vietetään kansainvälistä demokratian päivää. Ovaska toimii Demo Finlandin puheenjohtajana.
Polarisaatio lisää ”demokraattista taaksepäin luisua”, Ovaska sanoi.
”Äänestäjät ovat valmiimpia ohittamaan demokraattiset normit, mikäli näin voidaan edistää omien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi polarisaatio kasvattaa kuilua puolueiden välillä ja tekee niiden välisestä dialogista ja yhteistyöstä entistä vaikeampaa.”
Digitalisaatio ja sosiaalisen median suosio toimivat demokratian kannalta kahteen suuntaan, Ovaska muistutti. Digitalisaatiolla voidaan edistää esimerkiksi puolueiden sisäisiä kyselyitä ja kuntien osallistuvaa budjetointia, ja somessa kansalaiset ja päättäjät kohtaavat toisensa. Samalla somea ja keinoälyä voidaan käyttää vaalien manipuloimiseen, polarisaation lietsomiseen ja disinformaation levittämiseen.
Voittaako demokratia?
Tilaisuudessa vallitsi yhteinen huoli demokratian rapautumisesta, ja kansanedustaja toisensa jälkeen korosti demokratian puolustamisen tärkeyttä.
”Minulla on kyllä kasvava huoli demokratiasta”, sanoi esimerkiksi Antti Kaikkonen (kesk).
Kun demokratiaa on yhä enemmän haastettu, ja kehitys on kulkenut heikompaan suuntaan myös vakiintuneissa demokratioissa, ei ole Kaikkosen mukaan enää itsestään selvää, että demokratia on voittava hallinnon muoto.
”Mutta kyllä se kuitenkin sen verran hyvä puutteineenkin on, että sitä kannattaa edistää myös yhteistoiminnassa eri valtioiden kanssa, joiden kanssa Suomikin on tekemisissä eli osana kehitysyhteistyötä, kauppapolitiikkaa ja kaikkia muutakin ulkopolitiikkaa. Meidän täytyy pitää aina esillä oikeusvaltiota, demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.”
”Suomea pidetään edistyksellisenä maana”, sanoi puolestaan Tytti Tuppurainen (sd). Hän muistutti, että demokratiaa ei pitäisi nähdä vain länsimaisena vaan universaalina arvona, sillä demokratia, ihmisoikeudet ja tasa-arvo on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen. Näiden suhteen ei hänestä myöskään saa luovuttaa.
”Ei ole mikään vääjäämätön kehitys, että liberaali demokratia häviää ja autokratia voittaa”, Tuupurainan sanoi. ”Minä olen idealisti, ja ajattelen, että valtaosa maailman ihmisistä kuitenkin haluaa mieluummin elää avoimessa yhteiskunnassa kuin suljetussa sorron ja väkivaltakoneiston yhteiskunnassa, ja tätä pitää systemaattisesti puolustaa .”
Kehityspolitiikka on hänestä tässä hyvä väline, ja sitä pitäisi käyttää viisaasti ja johdonmukaisesti.
Johdonmukaisuutta korosti myös Tuppuraisen vieressä istunut Jussi Saramo (vas).
”Jos me puhutaan kauppapolitiikasta, niin eihän suomea ole koskaan haitannut kaupanteko diktatuurien kanssa.”
Hänestä demokratian puolustamisessa pitäisi olla johdonmukainen – myös kaupan saralla.
”Ei kääntää selkää kenellekään, mutta myös kaupan suhteen pitäisi olla valmis tekemään rajoituspäätöksiä.”
Toimiiko Eurooppa esimerkkinä?
Inka Hopsu (vihr) sanoi, että Eurooppa voi tukea demokratiakehitystä ja myös näyttää esimerkillään, että se kannattaa. Samalla esimerkiksi Afrikan ja Aasian maissa joudutaan miettimään, miten mahdollista demokratian takapakkia voitaisiin hidastaa. Hänestä vaikeissakin maissa voidaan tukea kansalaisyhteiskuntaa.
”Se on perusta, josta demokratia voi jossain kohtaa lähteä versoamaan.”
Saramon lailla Hopsu totesi, että kaksoisstandardeja ei saisi olla.
”EU:ta vähän soimataan, jos me omien jäsenmaidemme suhteen ummistetaan silmiä.”
Hän viittasi Unkariin ja Puolaan ja muistutti, että Suomessakin on saanut tänä syksynä puolustaa vapaan median oikeuksia.
Sari Tanus (kd) tarttui Hopsun mediakommenttiin.
”Kun puhutaan demokratiasta, niin aivan sen ytimessä on laaja sanan- ja mielipiteenvapaus”, Tanus sanoi.
”Jos meillä ei ole maassa laajaa sanan- ja mielipiteenvapautta eli sitä, että ihmiset, järjestöt ja eri tahot voivat ja uskaltavat sanoa rehellisesti mielipiteensä, niin meillä ei todellisuudessa ole demokratiaa.”
Samalla hän peräänkuulutti medialta vastuutta ja oikeellisuutta. Mediassa näkyy hänestä Suomessa ja muissakin maissa virheitä ja jopa valheita. Median pitäisi olla luotettavaa ja vastuullista, hän korosti.
”Venäjä ei tule muuttumaan”
Luonnollisesti Venäjän hyökkäyssota sai aamupäivän seminaarissa useampia huomioita.
”Kaikki, jotka tuntevat Venäjän historiaa ja katsomaan sitä perintöä, tietävät ettei se maa tule muuttumaan, varsinkaan tällä aikataululla, mitä länsimaissa kuviteltiin”, sanoi Aura Salla (kok).
”Venäjällä ei ole vapaata mediaa. Ihmisillä ei ole koulutusta eikä pääsyä objektiiviseen tietoon, joten demokratian nouseminen on käytännössä mahdotonta.”
Hänestä pitäisi aina muistaa, että demokratia tarvitsee vapaan, julkisen tilan, jossa on oikeaa tietoa, vapaa media ja yhtäläiset oikeudet kaikille.
”Jos näitä peruspalikoita ei ole, ei tule olemaan demokratiakehitystä.”
Jokaisen rooli
”Suomi on hyötynyt äärettömän paljon demokratiasta”, sanoi Demo Finlandin toiminnanjohtaja Rilli Lappalainen.
”Meillä on erittäin hyvä tarina, jossa on sata vuotta rakennettu demokratiaa, missä muun muassa kansalaisyhteiskunta ollut keskeisessä roolissa.”
Hänkin korosti kokoontumisvapautta ja sananvapautta ja muistutti, että myös me jokainen voimme luoda turvallista tilaa ajatusten vaihdolle.
”Voimme luoda tiloja, joissa voimme argumentoida ja käydä keskustelua”, Lappalainen sanoi. ”Me emme voi antaa demokratian olla sellaisenaan, vaan sitä pitää elää ja hengittää joka päivä.”
”Tämä on viestini meille kaikille, kun lähdemme juhlistamaan tätä demokratian päivää. Pidetään mielessä, miten me voimme itse kukin omalla panoksellamme viedä demokratiaa eteenpäin.”
