Unesco on lanseerannut #ThinkBeforeSharing-kampanjan, jonka tarkoitus on vähentää salaliittojen ja väärän tiedon leviämistä, mikä suojelee paitsi kansanterveyttä, myös demokratiaa.
Infografiikka kertoo mitä tehdä, kun huomaa salaliittoteorian.Salaliittoteoriat tarjoavat selityksiä epävarmoina aikoina: Kaiken takana on salainen juoni, jota punoo joukko ihmisiä jossakin, eikä mikään ole sattumaa. Kaikki alkaa epäilyksestä: kuka tästä hyötyy? Epäilyksen siemenen päälle on helppo kasata vakuuttavan näköisiä todisteita.
Gallup Internationalin maaliskuussa 28 maassa tekemän kyselyn mukaan kolme ihmistä kymmenestä uskoo, että jokin taho aiheuttaa tietoisesti Covid19-virusta leviämisen. Se on paljon, ja tämä on yksi syy, miksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on aloittanut laajan maailmanlaajuisen kampanjan salaliittojen kitkemiseksi.
#ThinkBeforeSharing-kampanjan sivuilla voi ladata kampanjamateriaaleja käyttöön englanniksi, ranskaksi, arabiaksi, kiinaksi, venäjäksi ja espanjaksi. Materiaaleissa muun muassa autetaan tunnistamaan salaliittoteorioita ja opetetaan lähdekritiikin perusasioita.
Avaaz: Facebookin algoritmi on terveysriski
Kansalaisjärjestö Avaaz julkaisi elokuussa tutkimuksen terveyteen liittyvästä misinformaatiosta. Sen mukaan yksin Facebookissa valheellinen terveystieto sai vuoden aikana 3,8 miljardia lukijaa. Suurin piikki oli koronaviruksen kulta-aika huhtikuu 2020: yhdessä kuussa tuli 460 miljoonaa näyttöä misinformaatiolle terveydestä.
Valheellinen tieto vetoaa tunteisiin, ja se leviää Avaazin tutkimuksen mukaan hyvin nopeasti: kymmenen aktiivisimman valesivuston sisällöt leviävät neljä kertaa vilkkaammin kuin kymmenen tärkeimmän terveystoimijan kuten Maailman terveysjärjestö WHO:n sisällöt.
Vaikka Facebook on sanonut, että se kitkee valeuutisointia alustallaan, vain 16 prosentissa Avaazin analysoimassa valeuutisessa oli Facebookin varoitusmerkki. Koska Facebookin algoritmi palkitsee reaktiota herättävää ja hyvin leviävää sisältöä lisänäkyvyydellä, Avaaz kutsuukin algoritimiä globaaliksi terveysriskiksi ja vaatii Facebookia korjaamaan sen.
Journalismin ja median kuluttajien rooli
Monissa maissa lehdistö on niin heikkoa, että mediakin voi sortua levittämään salaliittoteorioita ja muita valeuutisia. Unescon kampanjamateriaaleissa annetaan ohjeita myös toimittajille. Heidän tulisi teroittaa otsikkotasolla tärkeimpiä faktoja salaliittoteorioiden sijaan. Faktoja tulisi taustoittaa ja vahvistaa juttujen sisällössä, ja yleisöä tulisi varoittaa salaliitoista ennen kuin niitä alkaa referoida – ettei vahingossa tulisi vahvistaaneeksi valheita.
Teorioiden valheellisuus ja vahingollisuus pitäisi myös selittää, Unesco muistuttaa.
Jos tavallinen mediankuluttaja huomaa salaliittoteorian jossain, Unesco pyytää, että kuluttaja ilmoittaisi siitä ja pyytäisi korjaamaan sisällön. Jos sisältö on sosiaalisessa mediassa tai blogissa, on syytä ottaa yhteys kirjoittajaan, mutta jos salaliitoilla mässäillään mediassa, on parasta ottaa suoraan yhteyttä toimituksen johtoon, Unesco ohjeistaa.
Unesco on YK:n järjestelmässä myös se taho, joka vaalii lehdistönvapautta ja tukee laadukasta mediaa. Se on tukenut myös Vikesin hankkeita esimerkiksi Tansaniassa ja Somaliassa.
Koronavirus aiheuttaa vapaan ja laadukkaan median puolustajille lisää töitä ja historiallisen suuren tilauksen. Samalla pandemia vaikeuttaa tätä työtä. Esimerkiksi Unescon järjestämää Maailman lehdistönvapauden päivää on jouduttu pandemian tähden siirtämään jo kahdesti. Tämän vuoden lehdistönvapauden päivää vietetään verkossa 9.–10. joulukuuta.
Yhtenä teemana on koronaviruksen siivittämä infodemia, eli väärän tiedon leviäminen viruksen lailla.
Motiivit ja vaikutukset yhteiskuntaan
Miksi monet sitten tuottavat valheellista tietoa pandemiasta ja terveydestä ylipäätään? Avaazin analyysin mukaan monelle sivustolle motiivina on raha: Sivustoilla myydään kirjoja, videoita ja erilaisia laitteita, joilla helppoheikit väittävät olevan terveyshyötyjä.
Toinen selkeä motiivi on politiikka ja demokraattisten instituutioiden heikentäminen. Yli neljäsosalla misinformaatiota levittävillä sivustoilla on selkeä yhteys äärioikeistolaisiin liikkeisiin. Usein samat sivustot levittävät muun muassa rokotteisiin ja Yhdysvaltain mielenosoituksiin liittyviä salaliittoteorioita, Avaaz toteaa.
Tällaisten sivustojen motiivina on heikentää ihmisten luottamusta terveydenhuoltoon ja valtioon. Osa myös haluaa lietsoa pelkoa ja kaaosta levittämällä valheita siitä, että koronavirus olisi bioase – tai että sitä levittävät eri etniset vähemmistöt tai siirtolaiset.
15.9. vietetään demokratian päivää. Euroopan parlamentti juhlistaa demokratiaa koko viikon ajan. Democracy Weekin ohjelma on avointa verkossa. Keskiviikkona 16.9. keskustellaan mediasta otsikolla ”The impact of Covid-19 on the media and the rise of disinformation”.
