Ihmisillä on oikeus kokoontua toimimaan yhteisten asioiden puolesta, yhdistyä ja järjestäytyä, ilmaista itseään ja saada tietoa, kirjoittaa Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck.
Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck.Tänään vietetään demokratian päivää. Päivää sietää juhlia, sillä esimerkki toisensa jälkeen osoittaa, että demokratia ei ole itsestäänselvyys.
Toimivassa demokratiassa kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin ja politiikkaan, ja demokratioissa syntyy todennäköisemmin kestävää hyvinvointia kuin autoritaarisissa maissa.
Demokratia ei tarkoita vain vapaita vaaleja. Demokratiakehitys laajasti katsottuna käsittää myös hyvän hallinnon, oikeusvaltiokehityksen, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset, vapaan tiedonvälityksen ja sananvapauden. Olisi vaikeaa kuvitella, että kansalaiset voisivat osallistua demokraattisesti, jos luotettavaa tietoa ei olisi saatavilla. Valeuutisiin perustuva demokratia ei olisi kovin valistunut.
Media tarjoaa näkemyksiä, ratkaisuja, osallisuutta – mutta on myös vallan vahtina aina kun tarvitaan.
129 maata takaa oikeuden tietoon
Lainsäädäntö takaa ihmisille julkisen pääsyn tiedon äärelle suuressa osassa maailmaa. Nykyään 129 maata takaa tiedon julkisuuden perustuslailla ja säädöksillä, ja edistystä on tapahtunut: kun YK:n kestävän kehityksen tavoitteita luotiin kuutisen vuotta sitten, maita oli vielä alle sata.
Vielä riittää kuitenkin tehtävää: iso osa Afrikkaa ja muutamat Latinalaisen Amerikan ja Aasian valtiot eivät tätä oikeutta kansalaisilleen suo. Esimerkiksi Myanmarissa demokratiakehitys ja hiljalleen alkanut median vapautuminen tyssäsi tänä vuonna kuin seinään, kun sotilaat kaappasivat vallan.
Myös Afganistan on ainakin toistaiseksi niiden maiden listalla, joissa lainsäädäntö takaa oikeuden tietoon. Mutta mitä tietoa taleban suostuu jakamaan ja kenelle, jää nähtäväksi.
Vihreällä värjätyissä maissa ainakin teoriassa julkisella tiedolla on lain suoja. Kuva: Our World in Data
Niissäkin maissa, joissa lait periaatteessa takaavat oikeuden tietoon, käytäntö voi olla toista. Esimerkiksi Nicaraguassa valtion vaino mediaa kohtaan ensi kuussa lähenevien vaalien alla on niin suurta, että suurin osa itsenäisistä journalisteista on paennut maasta.
Muutenkin Latinalaisen Amerikan tilanne on erityisen huolestuttava: lehdistönvapaus on ottanut takapakkia melkein kautta linjan, ja liki 70 prosenttia journalistien murhista tapahtuu Latinalaisessa Amerikassa.
Tila kaventunut viime vuosina
Pandemia on vaikeuttanut jo käynnissä ollutta trendiä. Koronauutisointia on rajoitettu ja pandemian varjolla on rajoitettu muutakin median toimintaa.
Median lisäksi muukin kansalaisyhteiskunnan tila on heikentynyt viime vuosina. Kansalaisten toimintavapauksia rajoitetaan vakavasti yli sadassa maassa.
Näin demokratian päivänä on syytä muistaa, että ihmisillä on oikeus kokoontua toimimaan yhteisten asioiden puolesta, yhdistyä ja järjestäytyä ja ilmaista itseään ja saada tietoa.
Teksti: Auli Starck
