Abdirizak Atosh on somalialainen BBC-toimittaja ja somevaikuttaja, jolla on melkein miljoona Facebook-seuraajaa. Hänestä Somalian toimituskunta tarvitsee turvallisuutta, taitoja ja palkkaa. Toimittajalle tärkeintä on jalkautua kansan pariin.
Miljoonan seuraajan mies Abdirizak Atosh. Kuva: Esa SalminenBBC:n toimittaja Abdirizak Atosh vieraili Suomessa Suomen Somalia-verkoston ja Vikesin seminaarissa ja tv-debatissa joulukuussa 2019.
Kerro työstäsi vähän, Atosh.
Asun Nairobissa, mutta liikun paljon Somaliassa, Djiboutissa, Etiopiassa ja Kenian somalinkielisillä alueilla.
Työskentelen BBC:lle somalinkielisen radion ja digitoimituksen juontajana. Julkaisen myös juttuja omilla sivuillani. Ne voivat olla kovia uutisia, yhteiskunnallisia reportaaseja, kulttuurijuttuja tai human interest -juttuja.
Tärkeä kanava minulle on oma someni. Minulla on 953 000 seuraajaa, joista suurin osa on Facebookissa. Pääkohderyhmäni ovat nuoret. Olen totta kai toimittaja, mutta muutoksen tekeminen nuorten elämään on intohimoni.
Mikä on tärkeintä toimittajan työssä Somaliassa?
Ei saa pysyä vain työpöydän takana kääntämässä englanninkielisiä uutisia ja odottamassa, että joku uutinen tippuu syliin. Täytyy liikkua. Voi toimia vaikka Helsingistä käsin, mutta työtä auttaa, jos tietää tarkkaan, mitä kotona tapahtuu ja mitä ihmiset ajattelevat.
Kun matkustaa ihmisten kanssa, istuu heidän kanssaan alas ja juttelee ystävällisesti, ymmärtää millaisia ongelmia heillä on. Kun on kuunnellut, voi yrittää muuttaa asioita.
Mikä on toimittajien tilanne tänään?
Pahin ongelma on turvallisuustilanne.
Toiseksi toimittajien taidoissa on edelleen paljon parantamisen varaa. Kun kouluttaa yhden 20 hengen ryhmän yhdessä kaupungissa, parin kolmen vuoden päästä on uusi 20 hengen ryhmä odottamassa. Lahjakkaita nuoria tulee mukaan koko ajan, koska ihmiset rakastavat journalismia. Siksi kouluttamisen pitää olla pitkäjänteistä.
Kolmas ja hyvin tärkeä ongelma ovat toimeentulo ja palkat. Somalian kansallistelevisio SNTV niin radion kuin tv:n puolella on yksi parhaita palkanmaksajia, ja muutamat yksityiset tv-kanavat sen lisäksi. Journalismista pidetään, ja osa toimittajista tekee työtä siitä hyvästä, että saavat kameran, nauhurin tai edes muistiinpanovälineet.
Mitä mediaa Somaliassa seurataan?
Some on todella suosittu. Maailma digitalisoituu, ja se pitää ottaa huomioon kaikessa koulutuksessa.
Ei saa ajatella vanhakantaisesti vain radiota ja tv:tä. Pitää ajatella kuuntelijoita, ja suuri osa Somaliassa ei seuraa enää vanhoja alustoja. Perinteinen media on toki hengissä, ja etenkin vanhemmat ihmiset kuluttavat sitä. Suurin osa somalialaisista on paimentolaisia, ja paimentolaiset kuuntelevat radiota mielellään.
Mutta digitaalinen sukupolvi on suuri. Facebook, Youtube ja Twitter ovat suurimmat kanavat.
Mitä tiedät omista someseuraajistasi?
Minun melkein miljoonasta seuraajastani 240 000 on Mogadishussa. Hargeisassa seuraajia on 130 000, Nairobissa 110 000 ja diasporassa 240 000. Yhdysvalloissa heitä on 180 000 ja Saksassakin yli 45 000. Joskus kun saksan ulkoministeriö haluaa tavoittaa pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, he saattavat ottaa minuun yhteyttä. Jos viestit ovat totta ja voin seistä niiden takana, välitän niitä, enkä laskuta siitä.
Tärkeintä minulle on luottamus. Jos kirjoittaisin valeuutisia, menettäisin sen.
Facebook ei ole ansaintakanava. Olen vaikuttaja, ja olen tyytyväinen niin kauan, kun tiedän ruokkivani miljoonan ihmisen ajatuksia. Somen voima on suuri. Täältä konferenssista postasin viimeisen kolmen tunnin aikana 38 julkaisua. Kun konferenssin aluksi laulettiin patrioottinen laulu, otin siitä videon, ja sain tunnin aikana 10 000 katsojaa.
Yksi osa Vikesin työtä Somaliassa on toimittajien aloittama anteeksiantokampanja. Miten olet osallistunut siihen?
Vikesin Wali Hashi on hyvä ystäväni. Hänellä on suuri rooli hienossa anteeksiantokampanjassa, jota varten olen mennyt Mogadishuun tapahtumiin. Olin läsnä ensimmäisessä anteeksiannon päivässäkin ja pidin siellä puheen.
Minua pidetään nuorison edustajana, vaikka olen jo vähän yli nelikymppinen. Minulla on hyvä ja suora kontakti nuoriin, koska istun heidän kanssaan ja osaan puhua nuorison kanssa epämuodollisesti.
Tarinankerronta voi joskus muuttaa ihmisten ajattelua. Jaoin esimerkiksi tarinan poliisista, joka pyysi anteeksi aiempaa ampumista, ja se lähti todella viraaliksi.
Anteeksiannon kampanja on tärkeä ja kuuluu kaikille somalialaisille.
