Suomalaiset journalistit edistävät Viestintä ja kehitys -säätiön siipien suojassa laadukkaampaa mediaa yhdessä muiden maiden kollegojen kanssa. Säätiön rahoitus on saatu takaisin kasvu-uralle ulkoministeriön rajujen leikkausten jälkeen.
”Verrattuna muihin sanavapausjärjestöihin Vikes tekee eikä niin paljon puhu. Meillä ei ole suurta tarvetta näkyä sananvapausdebatissa tai julkisuudessa”, sanoi toiminnanjohtaja Niklas Kaskeala Vikesin valtuuskunnan kevätkokouksessa tänään, 18. toukokuuta. Kaskeala valotti Vikesin viime vuonna hyväksyttyä strategiaa.
”Mutta suomen kehityspolitiikassa me olemme ainoa toimija, joka pitää näitä teemoja isosti yllä. Olemme esimerkiksi saaneet lehdistön- ja sanavapauden Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan yhdeksi prioriteettialueeksi.”
Koolla Helsingin Pasilassa oli joukko journalistien yhdistysten edustajia. Vikesillä on 29 taustayhteisöä eli omistajaa. Vaikka henkilöjäseniä ei olekaan, melkein kaikki Suomen journalistit ovat osa säätiötä oman taustayhdistyksensä kautta.
”Toimittajien keskuudessa on paljon uinuvaa kiinnostusta kehityskysymyksiin”, sanoi Kaarle Nordenstreng, Tampereen yliopiston viestintätieteen professori emeritus. ”Toimittajien mielenkiinto ja sympatia on arvokasta.”
Ei viedä suomalaista oppia, vaan opitaan yhdessä
Tähän sympatiaan Vikes koettaa tarttua jatkossa enemmän – tarkoitus on ”avata” säätiötä suomalaisten toimittajien ja media-alan toimijoiden suuntaan yhä voimakkaammin.
Kun Vikesille luotiin uutta strategiaa, lähdettiin siitä, että Vikes on organisaatio, joka mahdollistaa suomalaisten toimittajien ja kehitysmaissa työskentelevien kollegoiden keskinäisen oppimisen. Journalistit ja media-alan toimijat eri maista edistävät siis yhteistyössä sananvapautta ja median moniarvoisuutta.
”Ei viedä jotain suomalaista mallia ja osaamista maailmalle”, selitti Kaskeala, ”vaan pyritään siihen, että oppi ja ymmärrys kehitysmaiden kollegoiden tilanteesta näkyisi vaikka suomalaisessa uutisoinnissa.”
Tänä vuonna Vikes myös kouluttaa noin 60 suomalaista journalistia ja järjestää keskustelutilaisuuksia ympäri maata.
Leikkausten jälkeen takaisin jaloilleen
Suomen hallituksen tekemät rajut leikkaukset kehitysyhteistyöhön iskivät Vikesiinkin viime vuonna. Vuonna 2015 säätiön budjetti oli ennätykselliset 1,15 miljoonaa euroa, vuonna 2016 enää reilut 650 tuhatta.
Useita hankkeita jouduttiin laittamaan säästöliekille tai lopettamaan. Ilman EU-rahoitusta vuosi 2016 olisi voinut Kaskelan mukaan olla ”lähes katastrofaalinen”.
Vuonna 2017 säätiön talous on kuitenkin saatu jälleen kasvu-uralle, ja budjetti lähenee miljoonaa euroa.
Eniten lisätukea etsitään Tansaniaan, jossa työ katkesi ulkoministeriön tekemiin leikkauksiin mahdollisimman huonoon aikaan. Vuosien jälkeen paikallinen yhteisöradio Jamii FM aloitti toimintansa Mtwarassa, maan eteläosissa. Se on alueen suosituin radiokanava, se tavoittaa noin miljoona kuulijaa.
Jamii FM pysyy tällä hetkellä jotakuinkin pinnalla, vaikka lähetykset välillä katkeilevat: asemalla ei ole aina varaa maksaa sähkölaskuja. Radion pyörittämiseen tarvitaan noin 1000 euroa kuukaudessa, ja Vikes toivoo, että taustayhdistykset ja yksityiset lahjoittavat tukisivat Jamii FM:ää.
”Se on toki vain hätärahoitusta”, sanoi Kaskeala. ”Samaan aikaan tehdään töitä pysyvämmän rahoituksen puolesta.”
Kevätkokouksessa valittiin Vikesin valtuuskunta. Puheenjohtajana jatkaa Aapo Parviainen. Muut jäsenet ovat Mikko Ilkko (vpj), Hannu Aaltonen, Kirsi Huhtala, Kaarle Nordenstreng, Juha Rekola, Milla Sundström ja Mirjami Ylinen.
Teksti ja kuva: Esa Salminen
