Kevään kynnyksellä työpaikkani ovella minua odotti kurahousuihin ja pikkuruisiin kumisaappaisiin verhoutunut joukkio. Paikallinen päiväkoti oli esittänyt toiveensa päästä paikallislehden toimitukseen vierailulle kahden eri-ikäisistä lapsista koostuvan ryhmän kanssa.
Siinä vaiheessa, kun pikkupiltit imivät pillimehuaan posket lommolla ja katselivat kokoushuoneen nurkkia silmät pyöreinä, mietin, että onkohan tässä vierailussa mitään järkeä. Ymmärtävätkö nämä tenavat, mikä edes on tämä paikka, jossa ”hassu täti” puhuu paljon ja osoittelee asioita?
Myöhemmin keskustelin epävarmuuden hetkestäni kollegani kanssa, joka osuvasti muistutti, että vaikka vierailu oli lyhyt, niin se todennäköisesti jäi myönteisesti nuorten vieraidemme mieleen. Ehkäpä seuraavan kerran, kun lapsi kuulee puhuttavan mediasta tai uutisista, hän muistaa, että ”hassun tädin” esittelemä paikka on juuri se, jossa näiden uutisten parissa työskennellään.
Tässä tapauksessa todellinen onnistumiseni on, jos tuleville median kuluttajille on jäänyt muistijälki, että paikallislehti on tuttu ja turvallinen – samalla kenties luotettava ja helposti lähestyttävä väline informaatiovirrassa navigointiin.
Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa
Mediakasvatus alkaa pienistä ja ikäkauteen sovelletuista teoista. Viisivuotiaskin ymmärtää, mitä tarkoittaa luotettava tieto, vaikka disinformaation, klikkiotsikoiden ja lähdekritiikin terminologian avaaminen täytyisi jättää varttuneemmille ikäluokille. Muun muassa Mediakasvatusseuran siteeraamat tutkimukset ovat osoittaneet, että mediakasvatus voi merkittävästi parantaa yksilöiden medialukutaitoa ja vähentää disinformaation vaikutuksia.
Mielestäni kaikkien paikallismedioiden olisikin kannattavaa olla osallisena tällä matkalla, jossa pieniä lapsia ja muutamaa vuotta myöhemmin tiedostavia teinejä ohjataan kohti medialukutaitoista aikuisuutta. Paikallislehdet voivat tarjota tarkistettua ja luotettavaa tietoa alueen tapahtumista ja ilmiöistä, mutta samalla auttaa erottamaan faktat fiktiosta. Sosiaalisen median puskaradiossa aloitettu spekulaatio kaupungin säästökohteista kalpenee nopeasti, kun rinnalle on julkaistu uutinen muutostalousarvion todellisesta sisällöstä.
Paikallislehti voi toimia apuvälineenä myös kriittisen ajattelu ja empatian kehittymisessä. Henkilöhaastatteluiden kohteena olevat eri-ikäiset ja eri taustaiset ihmisten elämäntarinoineen voivat laajentaa lukijan perspektiiviä ja haastaa pohtimaan aihetta syvällisemmin. Samalla kylänraitilla asuvan Ellu-Marjatan kokemus mielenterveyspalveluiden saatavuudesta todennäköisesti tuo aiheen lähemmäs kuin silloin, jos äänessä olisi tuntematon Tiina toiselta puolelta Suomea.
Jonain päivänä päiväkodista onkin siirrytty kouluihin ja konttoreihin. Mediakasvatuksen ja medialukutaidon merkitys eivät kuitenkaan katoa lapsien kasvaessa aikuisiksi – päinvastoin: Nykypäivän polarisoitumisen, harhaanjohtamispyrkimysten ja sosiaalisen median lieveilmiöiden värittämässä tietoyhteiskunnassa vastuullisella journalismilla ja sen tunnistamisella on entistä tärkeämpi rooli.
Medialukutaitojen ylläpitäminen ei lopu oppivelvollisuuden täyttymiseen, vaan sen tulisi olla osa elinikäistä oppimista. Sen eteen ei tarvitse tehdä taikatemppuja, vaan esimerkiksi paikallislehteen tarttuminen on hyvä tapa aloittaa.
Vikesin hallituksen jäsen
Eveliina Kälviäinen
